Kymenlaakson kaksi aivovammayhdistystä lyö hynttyyt yhteen
Sikarutto poikii hirvikolareita
Mestarin makuja syyspöytään
Lukijan kuva: halloweenia
Etelä-Kymenlaakson jäteasemat siirtyvät talvikauteen – Haminassa poikkeuksia remontin vuoksi
Puuveneen autuus ja riesa
Sapokan vesipuistossa voi kokea kauhua mutta myös kilttejä kummituksia
Naisen tililtä vietiin 36 000 euroa – Kaakkois-Suomen poliisi jäljittää tietoverkkorikollisia yli rajojen
Kotka täyttyy taas valosta, äänistä ja elämyksistä
Poliisi käynnisti Virolahden ase- ja räjähdelöydöksistä esitutkinnan
Loka- ja marraskuu ovat hirvijahdin aktiivista aikaa. Kuva: Ahti Koskinen
Sikarutto poikii hirvikolareita
Ahti Koskinen
Hirvikolareiden määrä saattaa kasvaa Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton seurauksena. Syynä on se, että ruokaviraston rajoitusten takia hirven metsästäminen on aiempaa vähäisempää ja siten saalismäärät pienempiä.
Hirvieläimiä saa tartuntavyöhykkeellä metsästää vahtimis- ja hiipimismetsästyksenä sekä yhden hengen ja kytketyn koiran toteuttamana ajometsästyksenä. Niinsanotulla ydinalueella ei saa metsästää ollenkaan.
Kaakkois-Suomen vs. riistapäällikkö Lauri Peippo sanoo, että saalismäärät jäänevät tartuntavyöhykkeellä tänä vuonna selkeästi matalammiksi kuin normaalisti. Hänen mukaansa on kuitenkin hankala sanoa mitään kunnollista arviota siitä, paljonko nyt sallituilla menetelmillä hirvisaalista tullaan saamaan.
On selvää, että jos pyyntilupia jää laajalti käyttämättä metsästyskieltojen ja rajoitusten vuoksi, alueellinen hirvikanta pääsee kasvamaan ja tihenemään seuraavien vuosien aikana.
Mitä enemmän hirviä alueella liikkuu, sitä suurempi on tilastollinen todennäköisyys sille, että niitä päätyy myös teille ja raiteille.
– Hirvionnettomuuksien määrä on vahvasti suorassa korrelaatiossa hirvipopulaation koon kanssa. Kun metsästysverotus vähenee, hirvikanta kasvaa. Tämän myötä on täysin todennäköistä, että ensi vuonna hirvionnettomuuksia tapahtuu tartuntavyöhykkeellä enemmän kuin aiemmin, Lauri Peippo sanoo.
Tekoäly väittää rajoitusten ja metsästämisen vähenemisen vaikuttavan myös hirvien käyttäytymiseen. ”Rauhoitetuilla ydin- ja tartuntavyöhykkeillä hirvet eivät koe ihmisen aiheuttamaa painetta tai koirien hätyyttelyä maastossa. Tämä voi rohkaista hirviä liikkumaan vapaammin ja laajemmalla säteellä – myös lähemmäs asutusta ja vilkkaasti liikennöityjä tieosuuksia.”
Tätä Lauri Peippo ei täysin allekirjoita.
– Tämä ei kyllä todennäköisesti sellaisenaan päde. Sen sijaan lähemmäs asutusta ja vilkkaasti liikennöityjä teitä voivat eksyä ensi keväänä emojen vierottamat, tänä vuonna syntyneet vasat, joita jäänee tänä vuonna henkiin metsästyksen jälkeen tavanomaista enemmän.
Erityisesti valtatie välillä Kouvola–Mikkeli ja Kouvola–Kotka sekä Heinolantie ovat tunnettuja hirvionnettomuuksistaan. Kaiken lisäksi Kymenlaakso on Suomen vilkkaimpia alueita villisikakolareissa.
Kaakkois-Suomeen on tälle metsästyskaudelle myönnetty yhteensä 2 183 hirven pyyntilupaa ja 390 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvilupamäärä on noin 15 % pienempi kuin edellisellä kaudella.