Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Seppo Laatunen tunnustaa, että krokotiilit olivat isotöisiä tehdä.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Aina puun kappaleesta jotain syntyy
KAI-PEKKA VESALAINEN
– Puunveistossa saa toteuttaa itseään. Aina puun kappaleesta jotain syntyy. Ei tarvitse kuin lisätä mukaan vähän omaa ideaa. Heikkouteni on olla mielikuvitukseni orja, mutta toisaalta työ pitää nähdä mielikuvana etukäteen valmiina, mikä helpottaa tekemistä. Kun puusta ottaa ylimääräisen pois, niin siitähän veistos syntyy, selvittää 70 vuotta puuta työstänyt Seppo Laatunen Kouvolan Jaalassa sijaitsevassa ateljeessaan Pihkahovissa.
– Työn koetan tehdä mahdollisimman pitkälti valmiiksi moottorisahalla. Tietysti silmien ja nenänpäiden teossa tarvitsee vähän talttaa. Esimerkiksi isojakin ihmisfiguureita veistin ennen pystyasennossa tellinkejä käyttäen. Nykyisin vaakatasossa tehden veistäminen on vaikeampaa, sillä virhemarginaali kasvaa. Puu ei kuitenkaan laita vastaan, vaikka sen tekee miksi haluaa.
Laatusen ateljee Pihkahovi sijaitsee puolen hehtaarin tontilla hänen lapsuutensa kotitalon naapurissa. Nyt pihalla on kolmisenkymmentä ja sisätiloissa kuutisenkymmentä veistosta.
– Isäni Arvin palattua viisi vuotta kestäneistä sotahommista, hänen tarkoituksenaan oli jatkaa talvisodan ja jatkosodan keskeyttämiä ulkorakennusten rakentamistöitä, mutta pulaa oli rahasta ja rakennustarvikkeista. Eräänä lämpimänä kevätpäivänä lähdimme veljeni Arton kanssa isäni avuksi halkometsään. Äitini Sanni oli laittanut meille juotavaksi ja syötäväksi ison tonkallisen piimää ja lusikat evästykselle: "Seppo tekee tuokkoset".
– Puolen päivän aikaan tuokkosten teon mahdollistavia koivupuita ei näkynyt missään, joten koversin parikymmentä senttiä syvän kupin isäni kaataman haavan kantoon. Hurautin piimän ja talkkunajauhot tähän "kuppiin", jossa ainekset sekoittelin. Istuimiksi pistin pölkyt kannon ympärille ja huusin: "Nyt syömään, talkkunaletku on valmis". Silloin huomasin sotavuosien jälkeen jäyhänoloiseksi muuttuneen isäni naurahtavan.
– Keväiseen tapaan kannosta tuli runsaasti mahlaa talkkunaletkun sekaan, jolloin isäni leikillisesti manasi, että tämä letkuhan ei lopu lainkaan. Siitä alkoi tekemiseni puunveistäjänä, hymähtää Laatunen.
Monen ikäisensä tapaan metsä on 81 vuotta täyttäneen Laatusen elättänyt. Hän sanoo tehneensä kaikkia metsätöitä. Tukkijoellakin mies oli kahtena vuonna täytettyään 15 vuotta.
– Koneurakoitsijana toimiessani kannoin kotiin soilta löytyneitä erikoisen muotoisia puita. Esimerkiksi seinälampetteja tein aikanaan jumalattoman määrän. Lampetteja ja pahkalamppuja kävin myymässä Etyk-kokouksen aikana Helsingin Kauppatorilla asti. Kauppa kävi ja lampetit ostettiin maailmalle.
– Puuta on saatavilla niin paljon kuin haluaa, sillä isoja, halkaisijaltaan yli 60-senttimetrisiä pöllejä ei teollisuudessa voida hyödyntää. Veistämiseen ehdottomasti paras puu on näre eli kuusi, jossa oksat menevät miltei läpi puun ja tavallaan naulaavat sen, jolloin puu ei halkea helposti. Lehtipuut sen sijaan elävät liian paljon.
– Pihkapuussa on kyllästysaine, pihka ja terva, itsessään. Kun kuori on pari kolme vuotta päällä, pihka kuivuu puun sisään, mikä lisää veistoksen ikää, tietää edelleen melkein joka päivä ateljeellaan työskentelevä Laatunen.
Laatusen töitä on ollut esillä aina Jyväskylän taidemuseota ja Suomen Metsämuseota myöten. Tilaustöitä mies on tehnyt myös ulkomaille.
– Kaikki metsän eläimet olen veistänyt. Erityisen kiintoisa työ oli rekvisiitan valmistus elokuvaan Rölli ja kultainen avain. Rölli-aiheista materiaalina oli esillä myös Lahden vuoden 2017 MM-kisojen Talvipuistossa.
Jaalan Petäjäpostin Ahvenistontiellä sijaitsevassa ateljee Pihkahovissa on avoimien ovien päivät 1.–2. elokuuta kello 10–15.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.