Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa tilapäisesti kiertotielle
Viihde ja sanoma samassa paketissa
R-A-K-A-S, Delilah, Tulkaa tytöt takaisin
Heidi Helisteen yrittäjätaival alkoi syövän merkeissä
Mielipide: Hallitukselta tyhjiä lupauksia
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Kateissa 1300 kiloa painava karhu
Haminasta Kotkaan ja myöhemmin ehkä myös Kouvolaan
Tositarinoita Kotkasta leppoisasti kirjoitettuna
Uusi Sporttimerkonomi-koulutus yhdistää urheilun ja liiketoimintaosaamisen
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Mielipide: Kouvolan kaupunki haluaa säästää rahaa, ei energiaa
Kouvolan kaupunginhallituksen päätös, jossa toimialojen tulee säästää 3 miljoonaa euroa rahaa energiakustannuksista: miksi tämä päätös on epäselvä ja ongelmallinen?
Ensinnäkin päätöksellä halutaan säästää rahaa, ei energiaa tai sähkönkulutusta. Sähkön hinta on vaihdellut rajusti ja sen kulutuksesta maakaasun lisäksi tulee suurimmat kustannukset. Onneksi maakaasusta on pyritty eroon ja siirrytty osin jopa takaisin öljylämmitykseen. Toisekseen säästyvä rahamäärä on täysin riippuvainen energian, etenkin sähkön hinnasta. Kun sähkönkulutusta pienennetään, ”säästämme” sitä enemmän mitä kalliimpaa sähkö on. Kolmanneksi, huomioidaanko näissä rahallisissa säästötavoitteissa esimerkiksi siirtomaksut tai menetetyt lipputulot.
Miksi sitten haluamme säästää rahaa energian varjolla? Tottakai pitää aina miettiä miten energiaa säästetään, eikä ainakaan tuhlata. Mutta koska tavoitteeksi on otettu 3 miljoonaa euroa, niin onko kyse energian säästämisestä, vastuullisuudesta tai hienoista arvoista osallistua sähköverkon toimintakyvyn ylläpitoon. Kouvolan teoilla koko maan sähköverkon osalta on tuskin mitään käytännön merkitystä, etenkään jos muut eivät säästötalkoisiin osallistu. Onko kyse siis kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, ettei alijäämä näyttäisi rumalta? Kun teemme alijäämää vaikuttaa se muun muassa kaupungin lainanottamiseen, rahoituspäätösten tekemiseen ja korkoihin. Merkittävällä alijäämällä on myös vaikutuksensa kriisikuntakriteereissä, kriteereitä on toki useita.
Meillä on kaupungissa merkittävä taloudellinen ja rakenteellinen ongelma. Haastavina taloudellisina aikoina sen negatiivinen merkitys vain korostuu. Onko siis oikein, että lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluista ja fyysisen kunnon ylläpidosta tingitään, kun emme kykene tekemään rakenteellisia ratkaisuja kaupungin kulurakenteen osalta? Pandemian takia harrastusmahdollisuudet ovat olleet useamman vuoden heikoissa kantimissa. Mikä on näiden hinta kuntalaisten toimintakyvyn kannalta pitkässä juoksussa ja mikä merkitys näillä säästöillä on siihen?
Ensisijaisesti tulisi löytää pehmeitä keinoja, kuten lämpötilojen alentamista, energian käytön tehostamista ja jos haluamme säästää energiaa olisi säästötavoitteen oltava megawattitunneissa, ei rahassa.
Joni Mörk (ps.)
kaupunginvaltuutettu,
eduskuntavaaliehdokas
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.