Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Keskikosken museosillan painorajoitus Kouvolassa muuttuu
Mielipide: Presidentti ja Pride
Työ Kymenlaakson luonnon eteen toi ympäristöpalkinnon
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Kouvolan kaupunki haluaa säästää rahaa, ei energiaa
Kouvolan kaupunginhallituksen päätös, jossa toimialojen tulee säästää 3 miljoonaa euroa rahaa energiakustannuksista: miksi tämä päätös on epäselvä ja ongelmallinen?
Ensinnäkin päätöksellä halutaan säästää rahaa, ei energiaa tai sähkönkulutusta. Sähkön hinta on vaihdellut rajusti ja sen kulutuksesta maakaasun lisäksi tulee suurimmat kustannukset. Onneksi maakaasusta on pyritty eroon ja siirrytty osin jopa takaisin öljylämmitykseen. Toisekseen säästyvä rahamäärä on täysin riippuvainen energian, etenkin sähkön hinnasta. Kun sähkönkulutusta pienennetään, ”säästämme” sitä enemmän mitä kalliimpaa sähkö on. Kolmanneksi, huomioidaanko näissä rahallisissa säästötavoitteissa esimerkiksi siirtomaksut tai menetetyt lipputulot.
Miksi sitten haluamme säästää rahaa energian varjolla? Tottakai pitää aina miettiä miten energiaa säästetään, eikä ainakaan tuhlata. Mutta koska tavoitteeksi on otettu 3 miljoonaa euroa, niin onko kyse energian säästämisestä, vastuullisuudesta tai hienoista arvoista osallistua sähköverkon toimintakyvyn ylläpitoon. Kouvolan teoilla koko maan sähköverkon osalta on tuskin mitään käytännön merkitystä, etenkään jos muut eivät säästötalkoisiin osallistu. Onko kyse siis kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, ettei alijäämä näyttäisi rumalta? Kun teemme alijäämää vaikuttaa se muun muassa kaupungin lainanottamiseen, rahoituspäätösten tekemiseen ja korkoihin. Merkittävällä alijäämällä on myös vaikutuksensa kriisikuntakriteereissä, kriteereitä on toki useita.
Meillä on kaupungissa merkittävä taloudellinen ja rakenteellinen ongelma. Haastavina taloudellisina aikoina sen negatiivinen merkitys vain korostuu. Onko siis oikein, että lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluista ja fyysisen kunnon ylläpidosta tingitään, kun emme kykene tekemään rakenteellisia ratkaisuja kaupungin kulurakenteen osalta? Pandemian takia harrastusmahdollisuudet ovat olleet useamman vuoden heikoissa kantimissa. Mikä on näiden hinta kuntalaisten toimintakyvyn kannalta pitkässä juoksussa ja mikä merkitys näillä säästöillä on siihen?
Ensisijaisesti tulisi löytää pehmeitä keinoja, kuten lämpötilojen alentamista, energian käytön tehostamista ja jos haluamme säästää energiaa olisi säästötavoitteen oltava megawattitunneissa, ei rahassa.
Joni Mörk (ps.)
kaupunginvaltuutettu,
eduskuntavaaliehdokas
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.