Kouvolan rokotuspiste muuttaa huhtikuussa kauppakeskus Valtariin
Vuoden 2022 Esikko-tunnustus Terhi Kivimaalle
Liike Nyt: "Haluamme porvarihallituksen"
Xamk ensimmäistä kertaa Suomen suurin avoimen kouluttaja
Mielipide: Matalan kynnyksen palveluita on lisättävä
"Teemme Kairon osalta parasta mitä pystymme"
Haminalainen lakimies jättää työelämän – Aikoo elää osinkotuotoilla eläkkeeseensä asti
Haminan Kirkkojärven ja Poitsilan kouluja esitetään lakkautettavaksi
Äänestysnumeroiden kanssa passaa olla tarkkana
Uusi kuoro ja musiikkiteatteri Haminaan
Mielipide: Medialukutaitoa tarvitaan
Tällä palstalla on käyty lähinnä juupas eipäs -kirjoittelua uskonasioista kinastellen. Näistä ikuisuuskysymyksistä ei päästä koskaan yksimielisyyteen. Otetaanpa asiaan toisenlainen näkökulma ihan aikuisen oikeasti, ja käsitellään sitä luetun ja ymmärryksen ynnä medialukutaidon vinkkelistä.
Miksi pari tuhatta vuotta länsimaisten ihmisten mieliin vaikuttaneet tekstit olisivat niin ainutlaatuisia ja ihmeellisiä, ettei niitä saisi epäillä ja tarkastella kriittisesti? Nuokin ns. pyhät tekstit ovat ihmisten keräämiä, laatimia ja kirjoittamia, joita on muuteltu ja käännelty vastaamaan kunkin aikakauden trendejä ja suuntauksia. Matkan varrella on tullut tahallisia ja tahattomia väärin ymmärryksiä ja käännösvirheitä.
Näitä kirjoituksia, tai niistä irrotettuja tekstinpätkiä käytetään surutta tulkitsemaan ja selvittämään mitä tahansa tämän päivän asioita ja ongelmia milloin tällä palstalla tai noissa Pulinoissa. Ratkaisuja ja ohjeita suolletaan ”totuuksina” kuin puppugeneraattorista ikään sokeasti ja ilman kritiikkiä.
Kirjoitetut tekstit voidaan ns. genren mukaan jakaa eri luokkiin. Jokaisella kansalla on omat eepoksensa, jotka voidaan aiheiden perusteella asetella samalle viivalle. Esimerkiksi juutalaiset ovat kirjanneet oman historiansa Raamatun Vanhaan testamenttiin, islamilaiset Koraaniin. Idän kansoilla on omansa. Ja meillä suomalaisilla Kalevala. Ei ole varmuutta, kuka on kirjannut Vanhan testamentin tapahtumat. Ja onko niihinkin teksteihin joku pistänyt omiaan, kuten Elias Lönnrot Kalevalaamme?
Valistuneemmatkaan lukijat eivät pysty erottamaan ”pyhästä kirjasta”, mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Teoksen esilehdelle pitäisi painaa jokin sisällön määritelmä. Olisiko kysymys romaanista, kronikasta tai muusta fiktiivisestä esityksestä? Haasteita riittää, kun sadat tapahtumat ja vuosiluvut kietoutuvat joko mahdollisesti eläneisiin tai keksittyihin henkilöihin.
Nykyään puhutaan biofiktiosta eli kaunokirjallisuudesta, joka käsittelee oikeita ihmisiä. Sen määritelmä aikaisemmin oli ”elämänkertaromaani”. Jos proosassa kerrotaan itsestään, kysymys on autofiktiosta. Kuluttajasuojan kannalta on haasteellista, jos lukija luuleekin lukevansa jotain todellisuudesta kertovaa. Vastuu jää lukijalle, jonka on tajuttava lukevansa fiktiota, ei tutkimusta tai tietokirjaa.
Jos Raamatun Vanha testamentti on juutalaiskansan historiaeeposta, niin Uusi testamentti on sen sankaritarusto. Se on maailman suosituinta biofiktiota Jeesuksesta, josta Matteus ja Luukas laativat tekstinsä Raamattuun. Tutkijoilla on ollut vaikeuksia kumota näitä sepitteitä, koska ne on kanonisoitu parin tuhannen vuoden aikana myös kepillä ja miekalla pakanoiden kalloihin.
Kun nykyisin ”tietoa” on saatavissa useista eri lähteistä on line, eteenkin nuorisolta vaaditaan medialukutaitoa eli kaikkeen saatavissa olevaan tietoon on suhtauduttava kriittisesti eikä uskoa sokeasti kirjoitettuun ja esitettyyn. Miten on meidän vanhempien medialukutaidon laita, kun tälläkin palstalla julistetaan säännöllisin väliajoin ”oikeaa totuutta” vanhojen tekstien pohjilta.
Jeesuksen elämästä kertovat tekstit ovat siis biofiktiota. Autofiktiota eli omien kokemusten pohjalle luotua luettavaa esimerkiksi esiintyy meille suomalaisille tutussa Kalle Päätalon tuotannossa.
Joskus lukeva yleisö uskoo sekä bio- että autofiktion olevan totta, kun niissä on kerrottu autenttisista tapahtumista ja paikoista. Jeesuksen jalanjäljille tehdään edelleen pyhiinvaellusmatkoja. Myös Kalle Päätalon romaanien pohjalta on järjestetty kotiseuturetkiä, jossa on kerrattu kirjan tapahtumia.
Uskokoon ken tahtoo. Vastuu joka tapauksessa jää lukijalle, joten annetaan itse kunkin tulla autuaaksi ilman pakkotuputuksia ja yhden totuuden julistusta.
Pentti Salin
Myllykoski
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.