Ky­amk teki Suo­men 18–40-vuo­ti­ai­ta edus­ta­van per­heel­lis­ty­mis­tä kos­ke­van tut­ki­muk­sen (Pek­ko­la & Leh­to­nen; 2015 ja 2016). Suo­ma­lai­set nuo­ret ha­lu­ai­si­vat saa­da kes­ki­mää­rin 2,44 las­ta. Lap­set­to­mak­si ha­lu­si jää­dä vain 2 pro­sent­tia. Lap­set­to­muu­den kult­tuu­ri on suo­ma­lai­sil­le vie­ras, jos­kin nuor­ten hiil­los­ta­mi­nen on­gel­mil­la ja ide­o­lo­gi­oil­la vä­hen­tää syn­ty­vyyt­tä.

Suo­ma­lai­set tah­to­vat ja saa­vat lap­sia kos­ka 70 pro­sent­tia kai­kis­ta – ja lap­sen saa­neis­ta 89 pro­sent­tia – kat­soo lap­sen pa­ran­ta­van elä­män laa­tua. Las­ten hank­ki­mis­ta ja lap­sis­ta huo­leh­ti­mis­ta pi­tää 62 pro­sent­tia elä­män­sä kes­kei­se­nä pää­mää­rä­nä. Las­ten ol­les­sa pie­niä 80 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta pi­tää tär­ke­äm­pä­nä­pä kes­kit­tyä per­hee­seen kuin työ­hön. Ter­veet per­he­ar­vot pi­tä­vät yl­lä hy­vin­voin­tia sekä jat­ku­vuut­ta.

Syn­ty­vyyt­tä alen­ta­vat van­hem­muu­teen koh­dis­tet­tu epä­var­muus, per­heen kas­vat­ta­mi­sen ta­lou­del­li­set kus­tan­nuk­set, ai­neel­lis­ten ta­voit­tei­den aset­ta­mi­nen lap­sen edel­le sekä pe­lot ura­ke­hi­tyk­sen ja hen­ki­lö­koh­tai­sen va­pau­den me­ne­tyk­sen mah­dol­li­suu­des­ta. Täl­lai­set pe­lot ovat ylei­sem­piä lap­set­to­mien kuin lap­sia saa­nei­den kes­kuu­des­sa.

Per­he­po­li­tiik­kaa kos­ke­va kes­kus­te­lu on ide­o­lo­gi­soi­tu­nut. Nä­en­näi­ses­ti neut­raa­lin jul­ki­su­vun ta­ka­na saat­taa piil­lä yl­lät­tä­vä int­res­si. Vä­es­tö­liit­to on käyt­tä­nyt jul­kai­sui­den­sa ai­neis­to­na usein mark­ki­na­ky­se­lyi­hin tar­koi­tet­tua pa­nee­lia. Ai­neis­tos­ta on mm. pois­tet­tu suu­ret per­heet. ”Tuo­tok­set” ei­vät tie­teel­li­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä edus­ta Suo­men kan­saa, mm. toi­vot­tu lap­si­lu­ku on esi­tet­ty to­del­lis­ta ma­ta­lam­pa­na. Maal­lik­ko ei ky­ke­ne ar­vi­oi­maan väit­tei­tä, ha­vait­se­maan vir­hei­tä ei­kä ole sel­vil­lä, mi­hin te­o­reet­ti­sen ja me­ne­tel­mäl­li­sen vii­te­ke­hyk­sen puut­teel­li­suu­det joh­ta­vat. Kun nä­kö­kul­ma on las­ten han­kin­taa es­tä­vis­sä te­ki­jöis­sä, jä­te­tään per­heel­lis­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat myön­tei­set te­ki­jät tar­koi­tuk­sel­la pii­loon.

Suo­ma­lais­ten ta­voit­te­le­ma hyvä elä­mä on per­he-elä­mää las­ten kans­sa. Se on ar­vo si­nän­sä. Per­he on hy­vin­voin­nin ja on­nen pe­rus­ta. Myös hy­vin­voin­ti­val­tio ja elä­ke­jär­jes­tel­mä on ra­ken­net­tu ter­veen vä­es­tö­ra­ken­teen va­raan. ”Jul­ki­sen ta­lou­den krii­si, kus­tan­nus­va­je ja työ­voi­ma­pu­la” joh­tu­vat sii­tä, et­tä syn­ty­vyys alit­ti vuon­na 1969 vä­es­tön uu­siu­tu­mis­ta­son ei­kä Suo­mes­sa täs­tä syys­tä enää ole riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­tä ei­kä ve­ron­mak­sa­jia hy­vin­voin­ti­val­ti­on yl­lä­pi­toon. Leik­kauk­set ja pal­ve­lu­ta­son las­ku ovat täs­tä vält­tä­mät­tö­miä seu­rauk­sia, mut­ta ne ei­vät kor­jaa ta­lou­den pe­ru­son­gel­maa – lap­si­pu­laa. Syn­ty­vyy­den ro­mah­det­tua suo­ma­lai­set saa­vut­ta­vat enää puo­let tah­to­mas­taan lap­si­lu­vus­ta. Vä­ki­lu­ku puo­lit­tuu no­pe­am­min kuin kah­des­sa su­ku­pol­ves­sa. Näin em­me voi jat­kaa. Pe­ru­son­gel­ma on myön­net­tä­vä ja kor­jat­ta­va.

On­nen ja hy­vin­voin­ti­val­ti­on yl­lä­pi­tä­mi­sek­si mei­dän on ta­lou­del­li­ses­ti, hen­ki­ses­ti ja so­si­aa­li­ses­ti tu­et­ta­va lap­si­per­hei­tä mm. saa­vut­ta­maan ha­lu­a­man­sa lap­si­lu­ku. Las­ten huol­ta­mi­nen on mää­rät­tä­vä elä­ke-etua li­sää­väk­si te­ki­jäk­si. Per­hei­den ja las­ten kar­sas­tus sekä nuor­ten har­haut­ta­mi­nen on tyys­tin lo­pe­tet­ta­va. Per­heel­lis­ty­mi­nen an­sait­see va­ka­vaa tut­ki­mus­ta ja re­hel­lis­tä kes­kus­te­lua. Per­he­on­ni ja to­teu­tu­va lap­si­toi­ve on ym­mär­ret­tä­vä so­si­aa­li- ja ta­lou­us­po­li­tii­kan pe­rus­tak­si ja hy­vän tu­le­vai­suu­den vält­tä­mät­tö­mäk­si edel­ly­tyk­sek­si.

Tä­hän työ­hön on ryh­dyt­tä­vä vä­lit­tö­mäs­ti.

Ju­ha­ni Pek­ko­la

So­si­o­lo­gi­an do­sent­ti