Bussit ajavat vappuna myös yövuoroja
Yleisessä Saunassa yksi konsertti
Varissaaren ravintolatoiminnan ja yhteysliikenteen kilpailutus avattu
Haminan Mäntlahden entisen upseerikylän alueen tontit myynnissä
Näyttelijä Eero Ahosta Hamina Priden suojelija
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Sopeuttaminen tuottaa tulosta Kouvolassa
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Perhe luo kestävyyden – lapsi tuo onnen
Kyamk teki Suomen 18–40-vuotiaita edustavan perheellistymistä koskevan tutkimuksen (Pekkola & Lehtonen; 2015 ja 2016). Suomalaiset nuoret haluaisivat saada keskimäärin 2,44 lasta. Lapsettomaksi halusi jäädä vain 2 prosenttia. Lapsettomuuden kulttuuri on suomalaisille vieras, joskin nuorten hiillostaminen ongelmilla ja ideologioilla vähentää syntyvyyttä.
Suomalaiset tahtovat ja saavat lapsia koska 70 prosenttia kaikista – ja lapsen saaneista 89 prosenttia – katsoo lapsen parantavan elämän laatua. Lasten hankkimista ja lapsista huolehtimista pitää 62 prosenttia elämänsä keskeisenä päämääränä. Lasten ollessa pieniä 80 prosenttia suomalaisista pitää tärkeämpänäpä keskittyä perheeseen kuin työhön. Terveet perhearvot pitävät yllä hyvinvointia sekä jatkuvuutta.
Syntyvyyttä alentavat vanhemmuuteen kohdistettu epävarmuus, perheen kasvattamisen taloudelliset kustannukset, aineellisten tavoitteiden asettaminen lapsen edelle sekä pelot urakehityksen ja henkilökohtaisen vapauden menetyksen mahdollisuudesta. Tällaiset pelot ovat yleisempiä lapsettomien kuin lapsia saaneiden keskuudessa.
Perhepolitiikkaa koskeva keskustelu on ideologisoitunut. Näennäisesti neutraalin julkisuvun takana saattaa piillä yllättävä intressi. Väestöliitto on käyttänyt julkaisuidensa aineistona usein markkinakyselyihin tarkoitettua paneelia. Aineistosta on mm. poistettu suuret perheet. ”Tuotokset” eivät tieteellisessä merkityksessä edusta Suomen kansaa, mm. toivottu lapsiluku on esitetty todellista matalampana. Maallikko ei kykene arvioimaan väitteitä, havaitsemaan virheitä eikä ole selvillä, mihin teoreettisen ja menetelmällisen viitekehyksen puutteellisuudet johtavat. Kun näkökulma on lasten hankintaa estävissä tekijöissä, jätetään perheellistymiseen vaikuttavat myönteiset tekijät tarkoituksella piiloon.
Suomalaisten tavoittelema hyvä elämä on perhe-elämää lasten kanssa. Se on arvo sinänsä. Perhe on hyvinvoinnin ja onnen perusta. Myös hyvinvointivaltio ja eläkejärjestelmä on rakennettu terveen väestörakenteen varaan. ”Julkisen talouden kriisi, kustannusvaje ja työvoimapula” johtuvat siitä, että syntyvyys alitti vuonna 1969 väestön uusiutumistason eikä Suomessa tästä syystä enää ole riittävästi työntekijöitä eikä veronmaksajia hyvinvointivaltion ylläpitoon. Leikkaukset ja palvelutason lasku ovat tästä välttämättömiä seurauksia, mutta ne eivät korjaa talouden perusongelmaa – lapsipulaa. Syntyvyyden romahdettua suomalaiset saavuttavat enää puolet tahtomastaan lapsiluvusta. Väkiluku puolittuu nopeammin kuin kahdessa sukupolvessa. Näin emme voi jatkaa. Perusongelma on myönnettävä ja korjattava.
Onnen ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi meidän on taloudellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti tuettava lapsiperheitä mm. saavuttamaan haluamansa lapsiluku. Lasten huoltaminen on määrättävä eläke-etua lisääväksi tekijäksi. Perheiden ja lasten karsastus sekä nuorten harhauttaminen on tyystin lopetettava. Perheellistyminen ansaitsee vakavaa tutkimusta ja rehellistä keskustelua. Perheonni ja toteutuva lapsitoive on ymmärrettävä sosiaali- ja talouuspolitiikan perustaksi ja hyvän tulevaisuuden välttämättömäksi edellytykseksi.
Tähän työhön on ryhdyttävä välittömästi.
Juhani Pekkola
Sosiologian dosentti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.