Vauhdin hurmaa ja seikkailun nälkää
Karhulan kappelissa pääsee arkenakin avioon
Talvivalot valaisevat jälleen Kouvolaa
Itsenäisyyspäivän paraati on tänä vuonna Kouvolassa
Mielipide: Ammatillinen koulutus on Suomen tulevaisuuden kivijalka
Taksien pilalle mennyt maine on saatava palautettua
Soiva veistos Kotkan Kuusisessa on vihdoin virallisesti vihitty
Aaltoja! -festivaali tuo muutoksia Kotkan liikennejärjestelyihin
Kahvila tarjoaa työtä ja kohtaamisia
Kirkkokuoro lopetti toimintansa Kotkassa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Viime talvena Kotkassa ja Haminassa oli Suomen parhaat jäät, joiden perässä tultiin luistelemaan bussilasteittain, Timo Markkanen kertoo. Kausi alkaa kuitenkin usein ensin jäätyviltä sisämaan pieniltä järviltä Kouvolasta tai Lahdesta. Kuvassa Retkiluistelijoita Ulko-Tammion eteläpuolella. Kuva: Timo Markkanen.
Vauhdin hurmaa ja seikkailun nälkää
Retkiluistelija ei koskaan matkaa yksin eikä ilman turvavälineitä.
Teija Piipari
Naskalit. Otsalamppu. Pilli. Ensiapuvälineet. Jäämittari. Timo Markkanen nostaa repustaan esineen toisensa perään.
– Heittoliina, jos sattuu plumpsahtamaan, niin saa heitettyä sen kaverille. Termari, johon saa lämmintä juomaa, jatkaa mies penkomista.
Markkanen on retkiluistelija. Kelluttava reppu on aina matkassa, kun hän lähtee jäälle.
– Osa tavaroista on pakollisia, kuten esimerkiksi nämä lantio- ja haararemmit. Osa taas henkilökohtaisia mukavuuksia, kuten tämä istuinalusta, hän esittelee.
Kotkalaiset Timo Markkanen, Rami Paakala ja Tiina Määttänen ovat Suomen Retkiluistelijoiden kouluttamat retkenvetäjät. Kuva: Teija Piipari.
Timo Markkanen ja kollegansa, Tiina Määttänen ja Rami Paakala, ovat Suomen Retkiluistelijoiden kouluttamat, Kymenlaakson ainoat retkenvetäjät. Se tarkoittaa, että he tuntevat paikalliset olosuhteet ja järjestävät talvisin turvallisia luisteluretkiä maakunnan alueella.
Retkiluistelu on ollut viime vuosiin asti Kymenlaaksossa pieni marginaalilaji, mutta kotkalaiskolmikon mukaan harrastajamäärä on nyt nousussa. Jotta ohjatulle talviselle luisteluretkelle pääsee mukaan, luistelijan tulee olla suorittanut tulokaskoulutus, johon kuuluu verkko- ja lähiopetusta sekä käytännön harjoittelua.
– Näin toimien mahdollistetaan turvallinen ja onnistunut retki kaikille mukana oleville, retkenvetäjät toteavat.
Kymenlaakson ensimmäinen retkiluistelukurssi järjestettiin viime talvena ja siihen osallistui 20 innokasta. Tämän talven kurssin teoriaosa järjestetään nyt marraskuussa. Käytännön harjoitteluun tulokasretkellä päästään heti jäätilanteen salliessa.
Retkiluistelu eroaa matkaluistelusta siten, että retkiluistelija ei kierrä valmiiksi aurattua rataa vaan retkeilee luonnonjäillä rannikoilla, järvillä ja saaristossa. Kuva: Timo Markkanen.
Retkiluistelu eroaa matkaluistelusta siten, että retkiluistelija ei kierrä valmiiksi aurattua rataa vaan retkeilee luonnonjäillä rannikoilla, järvillä ja saaristossa. Tyypillisesti luisteluretket ovat muutaman tunnin ja 20–50 kilometrin mittaisia, mutta hyvissä olosuhteissa matkaa saattaa kertyä jopa satakunta kilometriä.
– Kun alla on hyvät jäät, ei aina oikein malta kääntyä takaisin, vaikka kilometrejä olisi alla jo kuinka. Silloin voi tulla eteen tilanne, että on kaivettava taskusta rahaa ja ajettava taksilla kotiin. Näin on joskus käynytkin, sanoo Timo Markkanen ja hymyilee.
Pari viime talvea ovat olleet Kymenlaaksossa retkiluistelijoille otollisia. Innokkaimmat ovat luistelleet yli 1500 kilometriä kaudessa käyden muun muassa Hurpussa ja Haapasaaressa. Kouvolassa on luisteltu esimerkiksi Voikkaan Sompasella.
– Toiset luistelevat pelkästään paikallisilla jäillä, toiset ajelevat jäiden perässä paljonkin, Tiina Määttänen sanoo. Itse hän käy myös mm. Porvoon, Loviisan ja Luumäen jäillä.
Paakalalle kertyi viime talvena luistimilla 1840, Määttäselle 1635 ja Markkaselle 1200 kilometriä.
Päästäkseen mukaan ohjatulle talviselle luisteluretkelle luistelijan tulee olla suorittanut tulokaskoulutus, johon kuuluu verkko- ja lähiopetusta sekä käytännön harjoittelua. Kuva: Teija Piipari.
Rami Paakala ja Timo Markkanen ovat harrastaneet lajia kymmenisen vuotta. Järvenrannalta kotoisin oleva Tiina Määttänen luisteli luonnonjäillä jo lapsena Savitaipaleella. Ensimmäiset retkiluistimet hän osti vuonna 2019.
Markkanen jatkaa reppunsa purkamista. Jeesusteippiä, rautalankaa, jääsaha ja avaruuslakana hypotermian varalle. Vesitiiviisti pakatut kännykkä, vanha nokialainen, vaihtovaatteet ja taksiraha.
Turvavälineistä tärkein, jääsauva, nojaa pöydän kulmaan.
– Jääsauva on retkiluistelijan henkivakuutus, Markkanen sanoo. – Kun jäällä edetään, napautetaan sauvalla lujaa jäähän. Vasteesta tietää, voidaanko edetä vai ei.
– Jäälle ei myöskään koskaan lähdetä yksin, muistuttaa Rami Paakala. Hän on myös Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton jääturvallisuuslähettiläs.
Mitähän retkenvetäjän reppu mahtaa täydessä varustuksessaan painaa?
– Noin kahdeksan kiloa, on miesten arvio.
Sauvat ovat retkiluistelijan henkivakuutus, kertoo Timo Markkanen. Lisäksi selässä kulkee aina kelluttava reppu, jossa on eväiden lisäksi mm. kuivat vaihtovaatteet ja koko joukko turvavälineitä. Kuva: Teija Piipari.
Nyt eletään marraskuuta. Lämpötila huitelee vielä plussan puolella, mutta talvi tekee tuloaan joka tapauksessa. Pakkasia ja jäitä odotellessa retkiluistelijat pakkailevat jo pikkuhiljaa reppujaan. Tyypillisesti luistelukausi luonnon jäillä alkaa joulukuun alkupuolelta ja jatkuu maaliskuun puoliväliin. Vuosittaiset vaihtelut voivat kuitenkin olla suuria.
– Viime talvena aloitin kauden itsenäisyyspäivänä. Ennätykseni on vuodelta 2023. Silloin pääsin jäille jo 27. lokakuuta, Tiina Määttänen muistelee.
Mikä retkiluistelussa kiehtoo? Kuin yhdestä suusta kolmikko vastaa, että meri ja jää.
– Lisäksi vauhdikkuus, pääsee nopeasti paikasta toiseen, sanoo Määttänen.
– Luonto ja yhteisöllisyys, lisää Markkanen.
– Kaverit ja seikkailu, Paakala jatkaa listaa.
Tulokaskurssi sisältää verkkokurssin, lähitapaamisen ja tulokasretken. Kurssille voi ilmoittautua 9.11. asti skrinnari.fi- tai suomisport.fi-sivustoilla. Lähi-ilta on Kotkan pääkirjastolla 10.11.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.