Mielipide: Kaakkois-Suomen väestökehitys voidaan kääntää
Afrikkalaisen sikaruton torjunta jatkuu – Erityistä huolta aiheuttaa Pyhtään alueen tautitilanne
Kymenlaakson hyvinvointialue on aloittamassa uudet yt-neuvottelut
Rattijuopot työllistivät poliisia
JHL: Hamina-Kotkan sataman turvallisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla säästökohteita
Puuveneen autuus ja riesa
Jaala Areenan ensi kesässä uusi laulunäytelmä ja ravintolayrittäjä
Sapokan vesipuistossa voi kokea kauhua mutta myös kilttejä kummituksia
Naisen tililtä vietiin 36 000 euroa – Kaakkois-Suomen poliisi jäljittää tietoverkkorikollisia yli rajojen
Kotka täyttyy taas valosta, äänistä ja elämyksistä
”Se vaan toimii – kaupunkilehteä selkeästi luetaan
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Afrikkalaisen sikaruton torjunta jatkuu – Erityistä huolta aiheuttaa Pyhtään alueen tautitilanne
Lokakuun uudet afrikkalaisen sikaruton tautilöydökset osoittavat, ettei taudin leviämisen uhka ole väistynyt. Torjuntatoimia on jatkettava määrätietoisesti, mutta samalla on huolehdittava niiden ihmisten jaksamisesta ja toimeentulosta, joiden arkeen ja elinkeinoihin torjunta vaikuttaa, MTK-Kaakkois-Suomi korostaa tiedotteessaan.
Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa on käynnissä kriittinen vaihe. Ruokavirasto tiedotti 13. lokakuuta 15 uudesta tautilöydöksestä, joista osa tehtiin ydinalueen ulkopuolella. Lappeenrannassa todettu tartunta johti ydinalueen laajentamiseen koilliseen 15. lokakuuta. Pyhtäällä todetut löydökset puolestaan osoittavat, että taudin esiintymisestä tarvitaan lisää tietoa.
– Viimeisimmät löydökset muistuttavat, ettei tauti ole kadonnut mihinkään. Torjuntaa on jatkettava määrätietoisesti, jotta tauti ei pääse leviämään tuotantosikaloihin tai uusille alueille. Samalla meidän on muistettava, että tätä työtä tehdään täällä Kaakkois-Suomessa jo kolmatta kuukautta. Minua huolestuttaa yhä enemmän se, miten ihmiset jaksavat tämän tilanteen jatkuessa, MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Virpi Reinikainen sanoo.
Afrikkalaisen sikaruton torjunta on pitkä prosessi, jonka päättymistä on vaikea arvioida.
Tilanne on vaikuttanut monin tavoin Kaakkois-Suomen asukkaisiin, maa- ja metsätaloudenharjoittajiin sekä metsästäjiin.
– Täällä on tehty valtavasti työtä yhteisen tavoitteen eteen, ja siitä kuuluu suuri kiitos kaikille mukana olleille. Emme voi kuitenkaan pitää ihmisten aikaa, jaksamista ja taloudellisia voimavaroja rajattomina. Paikalliset ihmiset eivät saa jäädä yksin kantamaan tämän kriisin seurauksia ja kustannuksia, toteaa Reinikainen tiedotteessa.
Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa keskeisiä toimia ovat tautiin kuolleiden villisikojen etsiminen ja hävittäminen, villisikakannan hallittu vähentäminen sekä huolellinen tautiturvallisuus.
Virus voi levitä myös ihmisten, ajoneuvojen, työvälineiden ja muiden tavaroiden mukana kauas tartunta-alueelta. Siksi ohjeiden noudattaminen ja tartuntojen ehkäiseminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Suomessa afrikkalaista sikaruttoa on todettu luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella, Miehikkälässä, Lappeenrannassa ja Pyhtäällä. Tuotantosikaloissa tautia ei ole todettu.
Erityistä huolta aiheuttaa Pyhtään alueen tautitilanne. Alueelta on todettu kolme vanhoihin villisian jäännöksiin perustuvaa tautilöydöstä, jotka sijaitsevat erillään Virolahden löydöksistä.
– Epäselvä tilannekuva on pysäyttänyt kuukausiksi villisikakannan vähentämisen alueella, jolla villisikakanta on Suomen tiheimpiä. MTK esittää vakavasti harkittavaksi Ruokaviraston johdolla toteutettavan, kyttäykseen perustuvan villisikojen poistamisen käynnistämistä Pyhtään puoleisessa osassa tartuntavyöhykettä, MTK:n Kaakkois-Suomen kenttäpäällikkö Jouni Väkevä korostaa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.