Mielipide: Kaakkois-Suomen väestökehitys voidaan kääntää
Afrikkalaisen sikaruton torjunta jatkuu – Erityistä huolta aiheuttaa Pyhtään alueen tautitilanne
Kymenlaakson hyvinvointialue on aloittamassa uudet yt-neuvottelut
Rattijuopot työllistivät poliisia
JHL: Hamina-Kotkan sataman turvallisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla säästökohteita
Puuveneen autuus ja riesa
Jaala Areenan ensi kesässä uusi laulunäytelmä ja ravintolayrittäjä
Sapokan vesipuistossa voi kokea kauhua mutta myös kilttejä kummituksia
Naisen tililtä vietiin 36 000 euroa – Kaakkois-Suomen poliisi jäljittää tietoverkkorikollisia yli rajojen
Kotka täyttyy taas valosta, äänistä ja elämyksistä
”Se vaan toimii – kaupunkilehteä selkeästi luetaan
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Mielipide: Kaakkois-Suomen väestökehitys voidaan kääntää
Kaakkois-Suomen suurin haaste on väestön vähenemisen, ikääntymisen ja nuorten poismuuton yhdistelmä. Erityisesti pienemmät maaseutukunnat joutuvat tilanteeseen, jossa lapsia ja työikäisiä on vuosi vuodelta vähemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä kovaa painetta kouluverkkoon, palveluihin, työvoiman saatavuuteen ja kuntien talouteen. Tästä syntyy vaarallinen kierre: ihmiset vähenevät, palvelut vähenevät ja sen jälkeen ihmiset vähenevät entisestään.
Jos nuoret lähtevät opiskelujen jälkeen muualle, yritykset menettävät työntekijöitä, veropohja heikkenee ja palvelujen järjestäminen kallistuu. Samalla ikääntyneiden määrä suhteessa työikäisiin kasvaa, mikä tarkoittaa huoltosuhteen kasvamista.
Toinen uhka on maaseudun autioituminen. Kun kylästä lähtee koulu, kauppa, polttoainejakelu tai muu palvelu, kyse ei ole yksittäisestä palvelupäätöksestä. Palveluiden kokonaisuus vaikuttaa siihen, voiko kylässä tulevaisuudessa asua.
Kolmas uhka liittyy turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kaakkois-Suomi on rajamaakunta ja logistisesti sekä turvallisuuspoliittisesti tärkeää aluetta. Suomen etu ei ole se, että itäinen Suomi tyhjenee. Koko Suomi tulee pitää asuttuna varautumisen ja huoltovarmuuden vuoksi ja siksi tämä haaste on otettava vakavasti.
Ensimmäiseksi tarvitsemme työtä ja investointeja. Yritysten pitää voida kasvaa ja investoida Kaakkois-Suomeen. Metsäteollisuus, ruoka, energia, elintarviketuotanto, teknologia, matkailu ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Ruoka- ja kulttuurimatkailulla on mahdollisuuksia ja potentiaalia kehittyä paljon. Haluan nostaa esiin pienyrittäjien sukupolvenvaihdokset, joihin tulee erityisesti löytää ratkaisuja yhteistyössä koulutuksen ja eri alueellisten kehitysyhtiöiden toimesta. Nykyhallitus on tuonut helpotusta työmarkkinauudistuksilla mm. ensimmäisen työntekijän palkkaamisen suhteen. Tulevan hallituksen tulee edistää erityistalousalueen toteuttaminen.
Toiseksi liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Tie- ja rataverkon pitää palvella ihmisiä ja yrityksiä koko Kaakkois-Suomessa. Karjalanradan kaksoisraide, Savonradan perusparannukset, valtatiehankkeet mm. Kotka–Kouvola, lukuisat pienemmät tiehankkeet. Tulevan hallitusohjelman ja hallituksen selkeä tavoite tulee olla poikittaiset ratayhteydet ja alemman tieverkoston kunnostaminen ja merkittävimmät siltahenkkeet.
Kolmanneksi koulutuksen ja työelämän yhteys on vahvistettava. Nuorille pitää syntyä mahdollisuus opiskella, harjoitella ja työllistyä omalla alueella. Tämä edellyttää, että tunnistetaan ja pystytään ennakoimaan työvoimatarve eri aloilla ja löytämään harjoittelupaikkoja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on Suomen parhaimmistoa. LUT-yliopisto, yliopistokeskukset ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat arvokkaita jatko-opiskelupaikkoja sekä tutkimusta alueen yrityksille innovaatioiden kehittämiseen. Kaakkois-Suomen vetovoimatekijät, kuten puhdas järvi- ja metsäluonto ja ruokamatkailu tulee hyödyntää.
Neljänneksi lapsiperheiden arjen pitää toimia. Koulut, päiväkodit, turvalliset koulumatkat ja kohtuuhintainen asuminen ovat elinvoimatekijöitä. Lapsiperheiden näkökulmasta ratkaisevaa on se, millaista ja kuinka sujuvaa arki omalla paikkakunnalla on. Palveluja on tuotettava uudella tavalla.
Haluan myös nostaa ikäihmiset voimavarana. Monella eläkeläisellä on valtavasti osaamista, kokemusta, ammattitaitoa ja elämänviisautta. He hoitavat lapsenlapsia, osallistuvat yhdistystoimintaa, toimivat vapaaehtoisina, auttavat naapureita ja pitävät kyliä ja yhteisöjä elävänä. Ikäihmiset ovat myös merkittävä kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä. Osa heistä haluaa tehdä työtä, yrittää ja osallistua työelämään joustavasti. Tällöin päätöksiä tulee tehdä eläkeläisten työn verotukseen ja joustaviin työelämämahdollisuuksiin.
Jaana Strandman (PS)
kansanedustaja
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.