Kou­lu­kiu­saa­mi­nen on en­ti­ses­tään raa­is­tu­nut ja usein pu­hu­taan jo vä­ki­val­las­ta. Ni­mit­te­lyä, tö­ni­mis­tä, hauk­ku­mis­ta, fyy­sis­tä pa­hoin­pi­te­lyä ja ul­ko­puo­lel­le jät­tä­mis­tä. Kiu­saa­mi­nen jät­tää pa­him­mil­laan elä­män­pi­tui­sia jäl­kiä mie­len hy­vin­voin­tiin, it­se­tun­toon, mi­nä­ku­vaan, tur­val­li­suu­den tun­tee­seen ja ih­mis­suh­tei­siin. Yh­teis­tä tah­to­ti­laa tar­vi­taan, jot­ta muu­tos saa­daan ai­kai­sek­si. Jo­kai­ses­sa ko­dis­sa pi­tää pu­hua kiu­saa­mi­ses­ta, vaik­kei se juu­ri nyt kos­ket­tai­si­kaan omaa per­het­tä. Kou­luis­sa jo­kai­sen ai­kui­sen teh­tä­vä on va­kuut­taa, et­tä kiu­saa­mi­nen ei ole kos­kaan ok. Jo­kai­nen ote­taan mu­kaan ja ar­vos­te­taan hän­tä juu­ri sel­lai­se­na kuin hän on.

Olet­ko ta­van­nut Ti­mon, Tee­mun ja Joo­nak­sen? He ovat Ete­lä-Ky­men­laak­son jal­kau­tu­nei­ta lob­ba­rei­ta, jot­ka aja­vat ak­ku­te­ol­li­suus­hank­kei­ta. Hei­dän työ­nan­ta­jan­sa on Suo­men Mal­min­ja­los­tus Oy.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön Si­vis­tys­kat­sauk­sen mu­kaan nuor­ten op­pi­mis­tu­lok­set ovat hei­ken­ty­neet. Kou­lu­tuk­sen mal­li­maa­na tun­ne­tuk­si tul­lees­sa Suo­mes­sa on vii­mein puu­tut­ta­va ke­hi­tyk­sen suun­taan.

Vi­her­va­sem­mis­to­lai­sen hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä uu­dek­si su­ku­puo­li­laik­si on läh­te­nyt la­pa­ses­ta. Al­ku­pe­räi­ses­sä esi­tyk­ses­sä muun mu­as­sa kuka ta­han­sa voi­si vaih­taa su­ku­puol­ta muu­ta­man kuu­kau­den vä­lein omal­la il­moi­tuk­sel­la. Ko­koo­muk­ses­sa ol­tiin iloi­sia, et­tä he sai­vat neu­vo­tel­tua ja muu­tet­tua la­kie­si­tys­tä va­li­o­kun­nas­sa niin, et­tä su­ku­puo­len muut­ta­mi­sen oi­keus ra­ja­taan ajal­li­ses­ti vuo­den vä­lein. Ti­lan­ne on täy­sin ab­sur­di ja so­tii bi­o­lo­gi­aa, sekä oi­keus­ta­jua vas­taan, pu­hu­mat­ta­kaan maa­lais­jär­jes­tä. Su­ku­puo­li ei ole sub­jek­tii­vi­nen tun­te­mus vaan bi­o­lo­gi­nen fak­ta, joka pe­rus­tuu XX ja XY kro­mo­so­mei­hin. Sen hy­vin pie­nen mää­rän ih­mis­ten osal­ta, jos­sa luon­to on teh­nyt poik­keuk­sen, rat­kai­see asi­an tut­ki­muk­set ja lää­ke­tie­de.

Lop­pu­vuo­des­ta 2016 sain ide­an pe­rus­taa Kot­kaan Kier­rä­tys­pa­jan, kos­ka kau­pun­ki mah­dol­lis­ti sen ”tyh­jät ti­lat täy­teen elä­mää” -hank­keel­laan.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­das­ta epä­suo­ras­ti joh­tu­van säh­kön hin­tak­rii­sin osal­ta näyt­tää, et­tä pa­him­mal­ta uh­ka­ku­val­ta sääs­ty­tään. Säh­kön hin­ta kui­ten­kin on eh­ti­nyt ku­rit­taa kan­sa­lai­sia ja yri­tyk­siä pe­ruut­ta­mat­to­mas­ti. Ener­gi­an riit­tä­vyys lie­nee tä­män tal­ven osal­ta tur­vat­tu – kan­sa­lai­set ovat kun­nos­tau­tu­neet sääs­tä­mään ener­gi­aa. Vii­me vuon­na ku­lu­tus las­ki jopa 10 pro­sent­tia edel­lis­vuo­des­ta.

Va­jaa vuo­si sit­ten Ve­nä­jä aloit­ti jul­man hyök­käys­so­tan­sa Uk­rai­nas­sa. Ke­sän tait­tu­es­sa syk­syk­si suo­ma­lai­set sai­vat ko­kea, et­tä so­dan vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat myös mei­dän jo­kai­sen ar­keen. Uk­rai­na-krii­sin rin­nal­le on hii­pi­nyt myös ener­gi­ak­rii­si. Myös his­to­ri­al­li­sen kor­ke­al­la ta­sol­la ole­va inf­laa­tio vai­kut­taa sii­hen, et­tä en­tis­tä use­am­mat ko­ti­ta­lou­det ovat nyt ta­lou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa. Ko­hon­neet hin­nat nä­ky­vät niin ben­sa­pum­pul­la, ruo­ka­kau­pas­sa kuin eri­tyi­ses­ti säh­kö­las­kus­sa. Toi­saal­ta myös asun­to­lai­no­jen ko­rot ovat nous­seet ly­hy­es­sä ajas­sa kor­ke­am­mal­le kuin kym­me­neen vuo­teen, mikä osal­taan li­sää mo­nien ko­ti­ta­louk­sien – eri­tyi­ses­ti lap­si­per­hei­den – haas­tei­ta.

Maan­käyt­tö ja ra­ken­nus­la­ki muut­tui vuon­na 2014 niin, et­tä hu­le­ve­sien hal­lin­ta siir­tyi kun­tien vas­tat­ta­vak­si. Sa­moin hu­le­ve­sis­tä ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set siir­tyi­vät kun­nil­le.

Il­mas­ton kuu­me­ne­mi­sen li­säk­si ai­kam­me suu­ria ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siä ovat jo kah­teen ot­tee­seen pe­tet­ty lu­paus luon­to­ka­don tor­ju­mi­ses­ta. Tä­män piti ta­pah­tua en­sin 2010 ja 2020 men­nes­sä nyt yri­tyk­se­nä on to­teut­taa tai taas pet­tää ta­voi­te 2030 men­nes­sä.

Kot­kan kau­pun­gin ke­sä­työ­ha­ku avau­tuu 17. tam­mi­kuu­ta. Avoin­na on 125 ke­sä­työ­paik­kaa kot­ka­lai­sil­le vuo­si­na 2002–2007 syn­ty­neil­le nuo­ril­le. Ke­sä­työ­paik­ko­ja on tar­jol­la mm. var­hais­kas­va­tuk­ses­sa, puh­taus­pal­ve­luis­sa, nuo­ri­so­työs­sä ja kult­tuu­ri­pal­ve­luis­sa. Vii­me vuon­na ha­ki­joi­ta oli yli 400 ja työ­haas­tat­te­lus­sa kävi 332 nuor­ta.

Veik­kauk­sen tuo­toil­la tu­e­taan yleis­hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa vuo­den 2023 lop­puun as­ti. Tuot­to­jen koh­den­ta­mi­ses­ta yleis­hyö­dyl­li­seen toi­min­taan on ai­em­min sää­det­ty lais­sa niin, et­tä eri mi­nis­te­ri­öt ovat voi­neet myön­tää avus­tuk­sia mm. ter­vey­den ja so­si­aa­li­sen hy­vin­voin­nin, ur­hei­lun ja lii­kun­ta­kas­va­tus­työn, nuo­ri­so­työn, tie­teen, tai­teen sekä he­vo­sur­hei­lun ja -kas­va­tuk­sen edis­tä­mi­seen.

Ha­mi­nan Vai­va­ra-pat­saan hyö­dyn­tä­mi­nen on nous­sut kes­kus­te­luun. Nou­see­ko­han Kot­kan Ma­ria Pur­pur pian ot­si­koi­hin. Jos nou­see, kyse on mit­ta­vas­ta pers­pek­tii­vit­tö­myy­des­tä. Voi­han ti­kuis­ta teh­dä asi­aa, mut­ta pa­rem­pi oli­si nos­taa esiin to­del­la suu­ria ja mer­ki­tyk­sel­li­siä asi­oi­ta. Kot­kal­la­han nii­tä on, to­sin suu­rel­ta osin tie­dos­ta­mat­to­mia ja ko­vin va­jaas­ti hyö­dyn­net­ty­jä. Vel­la­mos­sa on upea Ruot­sin­sal­mi-näyt­te­ly. Tämä suur­ta­pah­tu­ma voi­tai­siin siir­tää it­se ta­pah­tu­ma­pai­koil­le mit­ta­vak­si tais­te­lu­näy­tök­sek­si. Ne ta­pah­tu­ma­pai­kat ovat tääl­lä Kot­kas­sa, ei­vät muu­al­la.

Ank­ku­rin ja PK-leh­den lu­ki­ja­pals­toil­la on vii­me ai­koi­na lu­kuis­ten kir­joit­ta­jien toi­mes­ta puo­lus­tel­tu Ve­nä­jän raa­kaa hyök­käys­tä Uk­rai­naan. Pe­rus­te­lui­na näis­sä teks­teis­sä on lä­hes poik­keuk­set­ta käy­tet­ty Yh­dys­val­to­jen ai­em­pia so­ta­toi­mia, mil­loin Ser­bi­as­sa, Ira­kis­sa tai Af­ga­nis­ta­nis­sa.

Jopa joka kol­mas suo­ma­lai­nen liu­kas­tuu tal­ven ai­ka­na. Ylei­sim­min kaa­tu­mi­set si­joit­tu­vat jou­lu- ja maa­lis­kuun vä­li­seen ai­kaan. Pa­him­mil­laan yh­den päi­vän ai­ka­na saat­taa sat­tua jopa yli tu­hat liu­kas­tu­mis­ta­pa­tur­maa.

So­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon haas­teet ovat taas ta­pe­til­la, vii­mei­sim­pä­nä mi­ten päi­vys­tys­tä kuor­mit­taa van­huk­set, jot­ka ei­vät saa oi­ke­aa jat­ko­hoi­to­paik­kaa. Mis­tä tämä joh­tuu, mik­si van­huk­set ei­vät ole esi­mer­kik­si ko­ti­hoi­dos­sa vaan päi­vys­tyk­ses­sä?

Ei kan­nat­tai­si ai­na ih­mis­kun­nan ja maa­il­man on­gel­mis­sa ve­do­ta kris­tit­ty­jen ju­ma­laan, ku­ten Juha Ve­nä­läi­nen kir­joi­tuk­ses­saan [PK 4.1.] tais­te­lus­sa tuu­li­myl­ly­jä vas­taan.

Edus­tan eri kat­so­mus­ta kuin en­ti­nen pu­na­pap­pi-par­ta­ra­di­kaa­li Ter­ho Pur­si­ai­nen, mut­ta jou­lu­puk­ki on yh­tei­nen in­hok­kim­me. Sa­tu­ja tar­vi­taan, mut­ta lap­sel­le pi­tää teh­dä sel­väk­si sa­dun ja to­den ero. Lap­si ei kai­paa puk­kia, ei lah­jo­ja, ei jou­lua yli­pään­sä. Hän naut­tii ta­sa­pai­noi­ses­ta ar­jes­ta, mut­ta isä tai äi­ti pi­tää yl­lä jou­lu­pe­rin­tei­tä las­ten ta­kia ta­ju­a­mat­ta, et­tä juu­ri he syöt­tä­vät ne heil­le.

Ta­sa­val­lan Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö pu­hui pe­rin­tei­sen Uu­den Vuo­den ter­veh­dyk­sen kan­sa­lai­sil­le. Pää­pai­no oli maa­il­maa ja maa­tam­me­kin koh­dan­neis­sa äkil­li­sis­sä krii­seis­sä. Hän mai­nit­si pa­huu­den il­me­ne­mi­ses­tä Uk­rai­nas­sa ja maa­il­mal­la. Suo­mes­sa­kin nä­em­me kai­ken hy­vän kes­kel­lä riit­tä­väs­ti eri­lais­ta pa­huut­ta. Pre­si­dent­ti loi kui­ten­kin us­koa tu­le­vai­suu­teen. Suo­mi on sel­vin­nyt en­nen­kin, mik­sei nyt­kin? Suo­ma­lai­nen sisu aut­taa sel­vi­ä­mään, pre­si­dent­ti sa­noi. Hän ei kui­ten­kaan toi­vot­ta­nut li­sää si­sua kan­sa­lai­sil­le, vaan tar­jo­si enem­män.

J. K. Paa­si­ki­ven muis­tel­mat ovat en­si­luok­kai­nen tie­to­läh­de syi­hin, jot­ka joh­ti­vat tal­vi­so­taan. Paa­si­ki­vi teki kol­me neu­vot­te­lu­mat­kaa Mos­ko­vaan en­nen tal­vi­so­taa, ja li­säk­si sol­mi so­dan päät­tä­neen Mos­ko­van rau­han maa­lis­kuus­sa 1940. En­sim­mäi­sel­lä mat­kal­la Mo­lo­tov ker­toi syyn Paa­si­ki­vel­le neu­vot­te­lui­hin. Sa­na­tark­ka lai­naus Mo­lo­to­vin sa­nois­ta: "Neu­vos­to­lii­ton ja Suo­men vä­li­set suh­teet oli­vat ku­lu­nei­den 20 vuo­den ai­ka­na ol­leet hy­vät, mut­ta kun suh­teet jär­jes­tet­tiin, val­lit­si Eu­roo­pas­sa rau­ha, jota vas­toin nyt oli suu­ri sota käyn­nis­sä (Sak­sa vas­taan Puo­la, Bri­tan­nia ja Rans­ka). Tämä ti­lan­ne saat­toi tuo­da vaa­ral­li­sia yl­lä­tyk­siä, jot­ka kos­ki­vat niin Neu­vos­to­lii­ton kuin Suo­men­kin tur­val­li­suut­ta", kir­jan sivu 41.

Mik­si Kii­na ei ole muut­tu­nut ta­lous­kas­vus­taan huo­li­mat­ta sa­man­lai­sek­si kuin muut suur­val­lat? Mer­kit­tä­vät Kii­nan tut­ki­jat sa­no­vat, et­tä Kii­na tu­lee toi­mi­maan maa­il­man­po­li­tii­kas­saan 5000-vuo­ti­sen men­nei­syy­ten­sä kaut­ta.