Säh­kö­au­to­ja tar­jo­taan rat­kai­suk­si il­mas­ton­muu­tok­seen. Tot­ta on, et­tä nii­den ai­heut­ta­mat ym­pä­ris­tö­hai­tat ovat pie­nem­piä kuin polt­to­moot­to­ri­käyt­töis­ten au­to­jen (ei ve­ty­au­to­jen). Ke­mis­tit tie­tä­vät kui­ten­kin myös al­ko­ho­li­poh­jais­ten ja bi­o­polt­to­ai­nei­den si­säl­tä­vän eri­lai­sia hii­liä, jo­ten lop­pu­tu­los il­mas­ton kan­nal­ta on vain hiu­kan pa­rem­pi. Ja au­to­kan­nan kas­va­es­sa tuo­kin ero hä­vi­ää.

Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­rei­den tie­to­jen mu­kaan ta­lous kas­voi kai­kis­sa Suo­men maa­kun­nis­sa vuon­na 2017, ja ar­von­li­säyk­sel­lä mi­tat­tu­na Ky­men­laak­so kuu­lui eh­dot­to­maan kär­ki­kas­tiin. Maa­kun­taan suun­tau­tu­vien in­ves­toin­tien ja eri­lais­ten po­si­tii­vis­ten mit­ta­rei­den va­los­sa tu­los ei yl­lät­tä­nyt. Mut­ta po­si­tii­vi­sen kier­teen yl­lä­pi­tä­mi­sek­si on erit­täin tär­ke­ää, et­tä maa­kun­nan eri toi­mi­jat jat­ka­vat ak­tii­vi­sia ot­tei­taan. Ja toi­mi­joi­den yh­teis­työn mer­ki­tys tu­lee ko­ros­tu­maan, sekä maa­kun­nan si­säl­lä et­tä vies­tei­nä maa­kun­nas­ta ulos­päin. Yh­tei­sen rin­ta­man osoit­ta­mi­seen löy­tyy erit­täin hy­vät edel­ly­tyk­set.

Kou­vo­lan kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti (maa­nan­tai­na 17.12.) ää­nes­tyk­sen jäl­keen kor­ja­ta ta­lout­taan syö­mäl­lä 34 mil­joo­nan pää­o­ma­ra­has­ton vas­toin ra­has­ton sään­tö­jä.

Riit­tä­vän hen­ki­lös­tö­mää­rän tur­vaa­mi­nen sote-sek­to­ril­la on asia, jota va­li­tet­ta­vas­ti kier­re­tään mo­nil­la luo­vil­la rat­kai­suil­la. Yk­si sel­lai­nen on haa­mu­hoi­ta­jat työ­vuo­ro­lis­toil­la.

Maa­il­ma oli jos­kus pal­jon ny­kyis­tä kau­he­am­pi paik­ka. Mi­tät­tö­mis­tä ri­kok­sis­ta tai asi­ois­ta, jot­ka ei­vät meis­tä tun­nu ri­kok­sil­ta ol­len­kaan, an­net­tiin kau­hei­ta ran­gais­tuk­sia – ih­mi­sil­tä puh­kot­tiin sil­miä tai lei­kat­tiin päi­tä, kä­siä, ne­niä, kor­via tai rin­to­ja. Eri­tyi­ses­ti nais­ten ja or­jien ase­ma oli sur­kea. Syyl­li­syys saa­tet­tiin rat­kais­ta heit­tä­mäl­lä epäil­ty pai­no ja­lois­saan ve­teen, lap­sia mää­rät­tiin sur­mat­ta­vak­si vam­mai­suu­den vuok­si tai tuo­mit­tu­ja muu­rat­ta­vak­si elä­vä­nä kau­pun­gin­muu­riin. Tä­hän tu­lok­seen pää­dyin, kun luin van­him­pia tun­net­tu­ja la­ke­ja. Yl­lä­tyk­sek­se­ni edes kreik­ka­lai­set, roo­ma­lai­set tai kii­na­lai­set la­ki­ko­ko­el­mat ei­vät ol­leet pa­rem­pia.

Ai­ka­lail­la yh­dek­sän kuu­kaut­ta sit­ten mi­nul­la oli ilo aloit­taa työs­ken­te­ly Kot­kan kau­pun­gin vir­ka­joh­dos­sa. Al­kuun vi­ran­si­jai­se­na ja tou­ko­kuun alus­ta lu­kien var­si­nai­se­na kau­pun­gin­joh­ta­ja­na.