Jan­ne Mak­ku­la, yrit­tä­jien yk­si niis­tä ko­va­palk­kai­sis­ta joh­ta­jis­ta, lau­koi Ylen aa­mus­sa ko­vaa teks­tiä. Näil­lä tee­seil­lä Mak­ku­la lait­tai­si Suo­men kun­toon: an­si­o­si­doin­nai­sen työt­tö­myys­tur­van por­ras­ta­mi­nen, so­si­aa­li­tur­vaan puut­tu­mi­nen, pai­kal­lis­ta so­pi­mis­ta pi­tää li­sä­tä tun­tu­vas­ti sekä asu­mis­tu­ki ko­ko­naan pois. Mei­na­sin juo­da aa­mu­kah­vit vää­rään kurk­kuun. Näin nämä Suo­men Yrit­tä­jät nos­tai­si Suo­men ja vel­kaan­tu­mi­nen puo­lit­tui­si.

Taan­noin po­lii­ti­kot pu­hui­vat sii­tä, et­tä "ei enää kos­kaan yk­sin", ku­ten Suo­mi oli tal­vi­so­dan ai­ka­na. Ei vain mai­ni­ta maa­ta, jon­ka kans­sa Suo­men oli­si pi­tä­nyt ol­la lii­tos­sa tal­vi­so­dan al­la. Oli­si­ko Suo­mel­la pi­tä­nyt ol­la puo­lus­tus­liit­to Neu­vos­to­lii­ton kans­sa? Täl­löin NL ei oli­si hyö­kän­nyt Suo­meen 30. mar­ras­kuu­ta 1939. Ei­kä oli­si hyö­kän­nyt Suo­meen, jos Suo­mi oli­si suos­tu­nut alu­e­luo­vu­tuk­siin Kar­ja­lan kan­nak­sel­la, ja saa­nut Itä-Kar­ja­las­ta enem­män maa­ta vas­ti­neek­si. Suo­men ar­mei­jan ylin joh­to ja Man­ner­heim oli­si­vat suos­tu­neet alu­e­luo­vu­tuk­siin, kos­ka he tie­si­vät Suo­men hä­vi­ä­vän so­dan, jos sii­hen jou­du­taan.

Kris­ti­nus­kon puo­lus­tuk­seen kuu­luu, et­tä vaik­ka ve­ri­ret­kiä ja ih­mi­soi­keus­ri­kok­sia pa­hoi­tel­laan, ”us­ko ja ar­vot ovat ihan­teel­li­sia, to­teu­tus pet­ti, po­jat pi­la­si­vat”.

Kot­kan in­ves­toin­ti­oh­jel­ma pur­suu yli äy­räit­ten. Mi­tään in­ves­toin­ti­lis­taa ei ole, kiin­teis­tö­salk­ku on päi­vi­tet­ty 2017 ja inf­ran ti­las­ta ei ole mi­tään sel­vi­tyk­siä teh­ty ai­koi­hin.

Roo­man kei­sa­ri Ves­pa­nius to­kai­si, et­tei raha hai­se, kun hä­nen poi­kan­sa Ti­tus pa­hek­sui jul­kis­ten käy­mä­löi­den ve­rot­ta­mis­ta. Vaik­ka väi­te on hais­te­lu­suo­si­tuk­se­na tot­ta, niin to­del­li­suu­des­sa raha hai­see ih­mis­ten alis­ta­mi­sel­ta, ve­rel­tä, ki­du­tuk­sil­ta, rais­kaa­mi­sil­ta ja mur­hil­ta, ku­ten nyt on lo­pul­ta­kin jul­ki­ses­ti tun­nus­tet­tu Ve­nä­jän hyö­kät­tyä Uk­rai­naan.

Sota on nyt kes­tä­nyt yli kol­me kuu­kaut­ta. Te­le­vi­sio on vä­lit­tä­nyt pöy­ris­tyt­tä­viä ku­via Ve­nä­jän ai­kaan­saan­nok­sis­ta. ”Va­paut­ta­mil­laan” alu­eil­la ve­nä­läi­set ovat mur­han­neet ja rais­kan­neet kai­ke­ni­käi­siä si­vii­le­jä, kul­jet­ta­neet hen­gis­sä pi­det­ty­jä ties min­ne Ve­nä­jäl­le. Ir­tain­ta omai­suut­ta on jak­set­tu raa­ha­ta so­ta­saa­lii­na ko­ti­puo­leen. Mikä täs­sä on uut­ta? Ei mi­kään.

Va­li­tet­ta­vas­ti en tie­dä ide­an al­ku­pe­räis­tä isää tai äi­tiä. Täs­sä taan­noin ker­ran ke­säs­sä Ky­min­lin­nan por­tit oli­vat au­ki ja siel­lä oli kai­ken­lais­ta ta­pah­tu­maa. Ky­min­lin­nan suh­teen ta­pah­tuu nyt kai­ken­lais­ta ja kaik­ki ei edes ta­pah­du hy­väs­sä hen­ges­sä. Kui­ten­kin Ky­min­lin­na-päi­vä oli hy­vän mie­len juh­la ja se las­ki ta­val­li­set ih­mi­set ar­vok­kaan lin­noi­tuk­sen si­säl­le. Mi­nus­ta tuo ta­pah­tu­ma voi­tai­siin vir­voit­taa hen­kiin.

Le­ni­nin pat­sas­ta ol­laan siir­tä­mäs­tä pois syr­jäi­sel­tä pai­kal­taan, ja sen ti­lal­le suun­ni­tel­laan il­mei­ses­ti muis­to­merk­kiä Sak­san vii­mei­sel­le kei­sa­ril­le Fried­rich Wil­helm Vik­tor Al­bert von Ho­hen­zol­lern’lle (Vil­helm II). His­to­ri­aa lu­ke­neet muis­ta­vat, kuin­ka hän ni­mit­ti Fried­rich Karl Lud­wig Kons­tan­tin von Hes­sen-Kas­se­lin (Väi­nö I) Suo­men ku­nin­kaak­si liit­tääk­seen Suo­men osak­si sil­lois­ta Sak­saa. On myös pu­hut­tu puis­ton ni­me­ä­mi­ses­tä Ot­to von Bran­dens­tei­nin muis­to­puis­ti­kok­si, sil­lä evers­ti oli var­sin kes­kei­nen hen­ki­lö, kun pu­nais­ten hal­lit­se­maa Kot­kaa yri­tet­tiin val­la­ta.

An­ta­kaa Le­ni­nin pat­saan ol­la pai­kal­laan Kot­kas­sa! Se on kult­tuu­ri­te­ko, jol­la mi­ta­taan suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan kyky koh­da­ta men­nei­syys. Us­ko­taan­ko Kot­kas­sa, et­tä pois sil­mis­tä, niin pois mie­les­tä? Ei asi­at näin yk­sin­ker­tai­ses­ti mene. Le­ni­nil­lä ei ole mi­tään te­ke­mis­tä toi­sen maa­il­man­so­dan tai Uk­rai­nan so­dan kans­sa. Ve­nä­jän ny­kyi­nen val­ta­puo­lue yh­te­näi­nen Ve­nä­jä on ko­koo­muk­sen ve­nä­läi­nen vel­jes­puo­lue. Ko­koo­muk­sen en­ti­sen pu­heen­joh­ta­jan Ale­xan­der Stub­bin jäl­keen ko­koo­mus­lai­set ei­vät ole mai­nos­ta­neet asi­aa. Tu­run por­mes­ta­ri Min­na Ar­ve (kok.) siir­rät­ti Le­ni­nin prons­si­sen rin­ta­pat­saan va­ras­toon ke­vääl­lä. Hän sa­noi, et­tä pat­sas ei toki mer­kit­se uh­kaa ke­nel­le­kään. Har­vem­min rin­ta­pat­saat ovat ke­nen­kään kimp­puun hyö­kän­neet!

Suo­men puo­lus­tus on koko it­se­näi­syy­tem­me ajan pe­rus­tu­nut omiin puo­lus­tus­voi­miin. Tal­vi­so­ta osoit­ti, et­tä se ei riit­tä­nyt es­tä­mään so­taa, jota Neu­vos­to­liit­to te­kais­tui­ne syi­neen ha­lu­si. Mos­ko­van rau­has­ta 13.3.1940 huo­li­mat­ta vah­va ja vä­li­tön so­dan uh­ka jäi pääl­le. Neu­vos­to­lii­tol­ta Suo­men val­loi­tus jäi kes­ken.

Kou­vo­lan yli­mit­tai­nen in­ves­toin­ti­oh­jel­ma on nos­tet­tu pe­rus­tel­lus­ti har­kin­taan. En käy läpi vä­hä­tel­ty­jä uh­ka­ku­via, jot­ka oli­vat tie­dos­sa jo en­nen Ve­nä­jän ai­heut­ta­maa kan­sain­vä­lis­tä krii­siä. Nyt uh­ka­ku­vat re­a­li­soi­tu­vat odo­tet­tu­a­kin ra­jum­min.

Kan­sa­lais­jär­jes­töil­lä on mer­kit­tä­vä roo­li yh­teis­kun­nas­sa. Jär­jes­töt to­teut­ta­vat va­paa­eh­tois- ja ver­tais­toi­min­taa, tuot­ta­vat ih­mis­läh­töi­siä pal­ve­lui­ta ja edis­tä­vät ih­mis­ten hy­vin­voin­tia, ter­veyt­tä ja osal­li­suut­ta. Jär­jes­tö­jen toi­min­ta on eh­käi­se­vää apua ja tu­kea, joka vä­hen­tää jul­ki­sen puo­len pal­ve­lu­jen tar­vet­ta ja tuo tuen lä­hel­le ih­mi­siä.

Ho­vin­saa­ren päi­vä­ko­ti ja las­ten­ta­lo eli las­ten­kult­tuu­ri­kes­kuk­sen uu­det yh­tei­set toi­mi­ti­lat pa­lau­tet­tiin ää­nes­tyk­sen jäl­keen uu­del­leen val­mis­te­luun Kas­va­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen lau­ta­kun­nan ko­kouk­ses­sa 27.4. Vih­re­ät ää­nes­ti­vät pa­lau­tuk­sen puo­les­ta.

Mie­les­tä­ni Kot­kan muis­to­merk­kien ja pat­sai­den ti­lan­ne on kä­sit­tä­mä­tön. Le­nin tie­de­tään yh­dek­si maa­il­ma­his­to­ri­an pa­him­mis­ta jouk­ko­ter­ro­ris­teis­ta. Hä­net tie­de­tään Suo­men pet­tä­jä­nä ja pu­na­ka­pi­nan tu­ki­ja­na. His­to­ri­a­fak­tat ovat kirk­kaan sel­viä. Meil­lä kui­ten­kin on Le­nin-pat­sas ja Le­nin-muis­to­laat­ta. Leh­ti­kir­joi­tuk­set ovat pai­not­tu­neet pat­saan puol­toon. Nyt Ky­men Sa­no­mien lu­ki­ja­ky­se­ly hyl­käi­si pat­saan. Meil­lä on myös usei­ta 1918 pu­nais­ten muis­to­merk­ke­jä.

Olem­me jou­tu­neet seu­raa­maan Ve­nä­jän aloit­ta­maa jär­kyt­tä­vää so­taa Uk­rai­nas­sa. Pit­käl­li­nen vi­han ja val­hei­den kyl­vä­mi­nen tuot­taa tu­los­ta, joka nä­kyy jouk­ko­hau­toi­na, pa­ko­lais­vir­toi­na ja mas­sii­vi­si­na tu­hoi­na. On syy­tä tar­koin miet­tiä, kuin­ka me vas­taam­me tä­hän vi­haan ja vä­ki­val­taan.

Uk­rai­nan krii­si on nos­ta­nut ko­ros­te­tus­ti esil­le maa­il­man­laa­jui­set raa­ka-ai­nei­den ja ener­gi­an vir­rat. On tul­lut il­mei­sek­si, mi­ten riip­pu­vai­nen Suo­mi on ul­ko­mai­sis­ta re­surs­seis­ta ai­van kes­kei­sis­sä asi­ois­sa, ku­ten ener­gi­an ja ruo­ka­huol­lon alal­la.

Uu­si ui­ma­hal­li Ter­vas­kan­kaal­le vai Ur­hei­lu­puis­toon? Lo­pe­te­taan­ko käy­tö­as­teel­taan pa­ras Kuu­san­kos­ken ui­ma­hal­li? Po­liit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on yh­tä kie­mu­rai­nen kuin ai­ka­naan Ra­ta­mon ja Kuu­san­kos­ken alu­e­sai­raa­lan kes­ki­näi­nen vään­tö. Van­han Kou­vo­lan asuk­kaat,vir­ka­ko­neis­to, ko­koo­muk­sen val­tuus­to­ryh­mä ja Kou­vo­lan Sa­no­mat ovat jo pit­kään aja­neet uut­ta ui­ma­hal­lia Ur­hei­lu­puis­ton sump­puun. Sama näy­tel­mä kuin Ra­ta­mon kans­sa ai­ka­naan.

Tois­sa­ke­sä­nä tuli Kot­kan­saa­rel­la vas­taa­ni kak­si pyö­räi­li­jää Vla­di­vos­to­kis­ta. Hei­dän ai­noa syyn­sä tul­la Kot­kaan oli Le­ni­nin pat­sas. Au­toin hei­tä löy­tä­mään pat­saan.