Kau­pun­ki­ra­ken­ne­lau­ta­kun­nan kä­sit­te­lys­sä oli kir­jas­to­ta­lon tar­ve­sel­vi­tys, elin­voi­ma­lau­ta­kun­ta on jo osal­taan hy­väk­sy­nyt sel­vi­tyk­sen ja nyt se ete­nee kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kä­si­tel­tä­väk­si. Luin sel­vi­tyk­sen ne­tis­tä ja suo­raan­sa­no­en tyr­mis­tyin.

Val­ke­a­lan mo­ni­toi­mi­ta­lon ra­ken­ta­mi­sen pit­kit­ty­mi­nen on he­rät­tä­nyt pal­jon kes­kus­te­lua jo lä­hes koko vii­me vuo­den ajan ja kes­kus­te­lu jat­kuu edel­leen. Ky­se­ly­jä tu­lee, jo­ten avaan omal­ta osal­ta­ni kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­se­ne­nä asi­aan liit­ty­viä muu­ta­mia asi­oi­ta.

Kou­vo­laan on vaa­dit­tu yli­o­pis­toa. Poh­jim­mil­taan on tar­ve opis­ke­li­jois­ta. Opis­ke­lu li­sää val­miuk­sia ja pä­te­vöit­tää uu­siin teh­tä­viin.

Kä­vin ul­koi­le­mas­sa py­hien ai­ka­na Haa­no­jan puis­tos­sa, jos­sa on kau­nii­ta pui­ta ja puis­toa riit­tä­miin. Tuli sii­nä mie­lee­ni, et­tä ei­kö van­haa ui­ma­hal­lia voi mi­ten­kään edes uu­si­o­käyt­tää osa­na uut­ta mah­dol­lis­ta ui­ma­hal­lia, esi­mer­kik­si las­te­nal­taan säi­lyt­tä­mi­nen ja iso al­las aa­mui­sin ve­si­jump­pa­lai­sil­le ja il­ta­päi­väs­tä ui­ma­ker­hoil­le tree­nei­hin. Sii­hen jat­kok­si uu­si hal­li täys­pit­ki­ne ra­toi­neen ja vas­ta­vir­ta-aal­toi­neen ja mui­ne kie­pu­tuk­si­neen. Kun olen maal­lik­ko, en tie­dä on­ko tämä edes mah­dol­lis­ta, mut­ta kai­pa van­haa voi­si käyt­tää jo­ten­kin hy­väk­si. Len­ne­tään­hän sitä kuu­hun­kin! Es­poon Ta­pi­o­lan nel­jä vuot­ta sul­jet­tu­na ol­lut ui­ma­hal­li pää­tet­tiin sa­nee­ra­ta ja kor­ja­ta 90 %:n as­teel­la.

Tv-uu­ti­set on Ylen tär­kein pe­rus­pal­ve­lu. Yle teki suu­ren harp­pauk­sen taak­se­päin vä­hen­tä­es­sään vii­kon­lo­pun pe­rin­teis­ten tv-uu­tis­ten mää­rää. Ne kor­vat­tiin uu­tis­ke­häl­lä, tie­to­ko­nei­den vä­li­tyk­sel­lä näh­tä­vil­lä muil­la eri­kois­lä­he­tyk­sil­lä ja tyy­pil­li­seen ta­paan mo­neen ker­taan näy­tet­ty­jen sar­jo­jen uu­sin­to­jen uu­sin­noil­la. Uu­tis­ten vä­hen­tä­mi­sen syyk­si il­moi­tet­tiin pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mis­tä in­ter­net­tiin ja ra­di­oon. Eri­kois­lä­he­tyk­set ei­vät ole ai­na­kaan kus­tan­nuk­sia vä­hen­tä­viä oh­jel­mia.

Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­to teet­ti vuon­na 2013 val­ta­kun­nal­li­sen ky­se­ly­tut­ki­muk­sen, joka kar­toit­ti suo­ma­lais­ten suh­det­ta tai­tee­seen ja kult­tuu­riin. Ky­men­laak­sos­sa TNS Gal­lup teki 321 haas­tat­te­lua. Vas­taus­ten pe­rus­teel­la ky­men­laak­so­lai­sil­le tär­kein­tä kult­tuu­ri­tar­jon­taa omal­la paik­ka­kun­nal­la edus­ta­vat kir­jas­to, elo­ku­va­te­at­te­ri, kir­ja­kaup­pa, kan­sa­lai­so­pis­to, tai­de- ja kult­tuu­ri­a­lan har­ras­te­jär­jes­töt, fes­ti­vaa­lit sekä te­at­te­ri. Mer­kit­tä­vim­mäk­si es­teek­si kult­tuu­rin­ku­lut­ta­mi­sel­le il­moi­tet­tiin muut har­ras­tuk­set. Ky­men­laak­so­lai­set ovat myös in­nok­kaam­pia mat­kus­ta­maan kult­tuu­rin pe­räs­sä kuin suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin.

Ky­men­laak­son sote-kun­ta­yh­ty­män al­ku­vuo­det ei­vät ole ol­leet ruu­suil­la tans­si­mis­ta. Vii­me ai­koi­na nä­rää on ai­heut­ta­nut oi­keu­te­tus­ti pal­ve­lu­verk­ko­ky­sy­myk­set, ku­ten Ha­mi­nas­sa hoi­va­yk­si­köi­den lak­kaut­ta­mi­nen tai Kym­so­ten os­to­pal­ve­lui­na hank­ki­man kat­kon ja sel­vi­ä­mi­sa­se­man lak­kau­tu­mi­nen ja siir­ty­mi­nen Kot­kas­ta Kou­vo­laan.

Yh­tes­kun­nas­sa ei tu­e­ta di­gi­ta­li­saa­ti­on ulot­tu­mis­ta kai­kil­le. So­si­oe­ko­no­mi­nen ase­ma yh­teis­kun­nas­sa on suu­ri vai­ku­tin sii­hen. Mo­net ih­mi­set ovat va­rat­to­mia ja toi­mee­tu­lo­tu­en va­ras­sa tai pie­nel­lä eläk­keel­lä sin­nit­te­le­viä. Tie­to­ko­neen hank­ki­mi­nen ei on­nis­tu vaik­ka se oli­si­kin tui­ki tär­ke­ää. Yh­teis­kun­ta ei tue mi­ten­kään di­gi­lait­tei­den han­kin­nas­sa. Yh­teis­kun­nan laa­ti­mat sään­nöt so­si­aa­li­tu­kiin on 70-lu­vul­ta, jol­loin ei vie­lä juu­ri tie­to­ko­nei­ta ol­lut kuin scifi-elo­ku­vis­sa. Tär­kein ja pä­te­vin ”tie­to­ko­ne” oli kai tuol­loin hel­mi­tau­lu ja las­ku­tik­ku. On­ko­han se vie­lä­kin? Oh­jeis­to so­si­aa­li­toi­mes­sa on edel­leen täl­tä ajal­ta. 80-lu­vul­la tuli "jul­ki­sia" tie­to­ko­nei­ta suu­ren ylei­sön käyt­töön. Esi­ma­kua kän­ny­köis­tä saa­tiin jo mais­tel­la. Elii­til­lä oli di­gi­nu­me­ro­näyt­töi­nen wats-kel­lo ran­tees­sa. Toi­sil­la saat­toi ol­la myös tas­ku­las­kin. Ko­ti­tie­to­ko­neet (PC) al­koi­vat vä­hi­tel­len yleis­ty­mään. Com­mo­do­re ja Ata­ri sekä Ap­p­le oli­vat aluk­si pe­li­ko­ne­suo­sik­ke­ja. Verk­ko­yh­teis­kun­ta al­koi käyn­nis­ty­mään. Tun­ne oli kuin kuun val­loit­ta­mi­sen ai­kaan.

Uu­den ju­na­ra­dan ra­ken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­tä Por­voon kaut­ta Kou­vo­laan tun­tuu ole­van myö­tä­tuu­les­sa. Useis­sa eri tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa kos­ke­vis­sa ra­por­teis­sa pi­de­tään Ve­nä­jää tur­val­li­suu­suh­ka­na, jos­kin ai­na si­vu­lau­sees­sa muis­te­taan mai­ni­ta, et­tei vä­lit­tö­män so­ti­laal­li­sen tun­keu­tu­mi­sen vaa­raa ole. Sii­tä huo­li­mat­ta Na­ton kans­sa ke­hi­te­tään ”var­muu­den vuok­si” mo­nen­lais­ta yh­teis­työ­tä. Yk­si sel­lai­nen in­no­vaa­tio oli­si­kin no­pea yh­teys Vuo­saa­ren sa­ta­mas­ta Utin len­to­ken­täl­le ras­kaan so­ti­las­ka­lus­ton kul­jet­ta­mis­ta var­ten.

Mei­dät suo­ma­lai­set tun­net­tiin ai­kai­sem­min va­kai­na, luo­tet­ta­vi­na ja kär­si­väl­li­si­nä ih­mi­si­nä. Sit­ten tuli 1980-lu­vun nou­su­kau­si jup­pei­neen. 1990-lu­vun alun la­man jäl­keen kas­vu on jat­ku­nut näi­hin päi­viin saak­ka. Se on tuo­nut ai­neel­lis­ta vau­raut­ta, mut­ta teh­nyt meis­tä suo­ma­lai­sis­ta it­se­kes­kei­sem­piä, ly­hyt­nä­köi­sem­piä ja piit­taa­mat­to­mam­pia.

Edel­li­ses­tä kir­jees­tä on pit­kä ai­ka. Näyt­tää sil­tä, et­tä en ole pa­laa­mas­sa nor­maa­liin elä­mään, kun ra­joi­tuk­sia aset­taa laa­je­ne­va, le­vi­ä­vä ja li­sään­ty­vä ko­ro­na­pan­de­mia. Olen elä­nyt omas­sa elä­mäs­sä­ni epä­var­mo­ja ai­ko­ja. Omas­sa kup­las­sa.

Alus­sa oli sana (Joh. 1:1 ja Rei­jo Hä­mä­läi­nen, KS 20.12.), lo­pus­sa maa­il­man­lop­pu ja Ju­ma­lan tuo­mio, mut­ta et­tei to­tuus met­sis­tä val­tuus­ton hy­väk­sy­mäs­sä il­mas­to-oh­jel­mas­sa unoh­tui­si, lai­naan oh­jel­man sa­nat hii­li­va­ras­tois­ta ja -nie­luis­ta eli met­sis­tä. Niis­tä to­de­taan toi­men­pi­teet ja li­sä­tie­dot:

Tämä ei ole kan­na­not­to mu­se­o­hank­keen tu­ek­si tai sitä vas­taan, vaan nä­ke­myk­se­ni sii­tä, mi­ten mo­nia hank­kei­ta läh­de­tään aja­maan en­si het­ken in­nos­tuk­sen pe­rus­teel­la.

Ta­pa­ni on ol­lut tu­tus­tua, mi­ten ja mitä pää­tök­siä eri toi­mie­li­met ovat ai­kai­sem­min teh­neet. En­sim­mäi­sen ker­ran kun tu­lin va­lit­tua kau­pun­gin val­tuus­toon tu­tus­tuin vuo­des­ta -21 vuo­teen -79 ky­seis­ten vuo­sien kun­nal­lis­ker­to­muk­siin, jos­ta sai hy­vän ku­van pää­tök­sen te­os­ta ja sen his­to­ri­as­ta.

Suo­mes­sa on 35-v. nais­ten joh­ta­ma hal­li­tus. Se us­koo, et­tä pois­ta­mal­la 62-vuo­ti­ai­den työt­tö­mien oi­keu­den an­si­o­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­van li­sä­päi­viin, syn­tyy 10 000 uut­ta työ­paik­kaa.

Kot­kan kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14.12. hy­väk­syt­tiin Kot­kan il­mas­to-oh­jel­ma vuo­sil­le 2021–30. SDP esit­ti oh­jel­maan pien­tä teks­ti­li­säys­tä, jon­ka mu­kaan ”Kot­kan omis­ta­mat met­sät mää­ri­tel­lään eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sen alu­eik­si. Kau­pun­ki­met­sät si­to­vat hiil­tä, pi­tä­vät yl­lä ter­vet­tä ve­si­ta­lout­ta, es­tä­vät maa­pe­rän ra­vin­tei­den huuh­tou­tu­mis­ta sekä edis­tä­vät luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta.”.

Ke­vääs­tä läh­tien ko­ro­na on lei­man­nut elä­määm­me ja ajan käyt­tö­äm­me. On py­sy­tel­ty enem­män ko­ti­o­lois­sa, mikä on hei­jas­tu­nut yk­si­löi­hin ja per­hei­siin eri ta­voil­la. Ol­laan löy­det­ty mu­ka­via yh­tei­sen ajan­vie­ton ta­po­ja, mut­ta toi­saal­ta päih­tei­den käyt­tö on voi­nut li­sään­tyä ja ai­heut­taa hait­to­ja pait­si käyt­tä­jäl­le myös hä­nen lä­hi­pii­ril­leen.