Kai­kel­la on taus­ta, myös Hit­le­rin, Sta­li­nin ja Pu­ti­nin toi­mil­la. Esi­mer­kik­si 2. maa­il­man­so­ta kum­pu­aa 1800-lu­vun lo­pun mul­lis­tuk­sis­ta, ja Ve­nä­jän suo­jaus­pal­ve­lu FSO ja 2016 Kan­sal­lis­kaar­ti Ii­va­na Jul­man op­rits­ni­keis­tä.

Mata-Jari ker­too kir­joi­tuk­ses­saan (Ank­ku­ri 19.3.) odot­ta­van­sa, et­tä ”pai­kal­lis­ten Suo­mi-Ve­nä­jä seu­ro­jen il­moi­tuk­sis­sa ker­rot­tai­siin, et­tä jär­jes­te­tään ret­ki, tu­tus­tu­maan Uk­rai­nan las­ten­sai­raa­loi­hin. Hil­jais­ta tun­tuu ole­van”.

Val­ta­kun­nas­sa pyö­rii kuu­ma­na kes­kus­te­lu Na­toon liit­ty­mi­ses­tä, val­ti­on­joh­to ai­van oi­kein tut­kii ja har­kit­see pe­rus­teel­li­ses­ti kaik­ki asi­aan liit­ty­vät po­liit­ti­set niin­sa­no­tut ris­kit ja mah­dol­li­set hait­ta­vai­ku­tuk­set en­nen pää­tös­tä,

Eläm­me su­ru­ai­kaa, em­me ai­no­as­taan so­dan vuok­si. Kyy­ne­liä on vuo­dat­ta­nut myös bi­o­ja­los­tus­teh­das­pää­tös, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa ky­sy­mys oli it­se ra­ken­ne­tun var­muu­sop­ti­on lau­ke­a­mi­ses­ta. Sil­ti tur­hau­tu­mi­nen kävi niin sy­väl­tä, et­tä en­ti­sen työ­vä­en­kau­pun­gin ny­kyi­nen nok­ka­mies ase­moi it­sen­sä jär­jes­täy­ty­neen am­mat­tiyh­dis­tys­liik­keen vas­tak­kai­seen lei­riin.

Kou­vo­lan kau­pun­gin ta­lou­den­hoi­toon on il­maan­tu­nut kum­mal­li­nen ja va­hin­gol­li­nen nä­ke­mys. Ku­vi­tel­laan, et­tä eri toi­min­to­jen ta­lou­del­li­nen sub­ven­toin­ti/kom­pen­soin­ti on kus­tan­nus­neut­raa­lia eli li­sä­ku­lut ei­vät ai­heu­ta kus­tan­nuk­sia. Vää­rin­kä­si­tys­tä on yri­tet­ty oi­kais­ta – tu­lok­set­ta. Uu­si yri­tys.

Pu­ti­nil­la on ta­voit­tee­na pa­laut­taa mui­nai­sen Neu­vos­to­lii­ton mah­ti ja sta­tus. Mah­dol­li­ses­ti pää­mää­rä voi ol­la vie­lä kor­ke­am­mal­la­kin. Voi ol­la, et­tä mei­dän suun­nal­lam­me Skan­di­na­vi­an kan­san­ta­sa­val­lan pe­rus­ta­mi­nen eli Ruot­sin ja Nor­jan val­taus ylit­täi­si ny­kyi­sen Ve­nä­jän­kin voi­ma­va­rat. Suo­men pa­laut­ta­mi­nen etu­pii­riin saat­tai­si toki ol­la mah­dol­lis­ta, jos me it­se hän­tä vä­hän aut­tai­sim­me. Siis sai­sim­me par­haas­sa ta­pauk­ses­sa sa­man ase­man kuin neu­vos­to­ai­ka­na. Tä­mä­hän on­nis­tui­si meil­tä lä­hes­tul­koon te­ke­mät­tä mi­tään. Se saat­taa ol­la vaih­to­eh­to ve­ren­vuo­da­tuk­sel­le, jos Uk­rai­nan tie uh­kai­si ol­la mei­dän tiem­me.

Ve­nä­jän hyök­käys ja siel­lä käy­tä­vä sota on luo­nut Uk­rai­naan krii­sin. Maas­ta pois­tuu mas­soit­tain lä­hin­nä nai­sia ja lap­sia, jot­ka ovat ra­jal­la odot­ta­es­saan sekä ra­jan yli pääs­ty­ään vail­la suo­jaa ja sa­ni­teet­ti­ti­lo­ja. Ma­joit­tau­tu­mi­nen on suu­ri on­gel­ma ei­kä asi­aa au­ta se, et­tä esi­mer­kik­si Puo­las­sa Lub­li­nis­sa on täl­lä het­kel­lä vain muu­ta­ma as­te läm­min­tä ja yök­si on lu­vat­tu pak­kas­ta.

Työ­vä­e­nyh­dis­tys Liit­to pi­tää kuu­kau­sit­tain ko­kouk­si­aan jos­sa kä­si­tel­lään pai­kal­li­sia asi­oi­ta sekä asi­oi­ta laa­jem­min­kin.

Sa­no­taan, et­tä Suo­men tur­val­li­suus­ti­lan­ne on muut­tu­nut yh­täk­kiä, voi­mak­kaas­ti ja py­sy­väs­ti. Mut­ta quam est, kuin­kas on? Neu­vos­to­liit­to hyök­kä­si Suo­meen 1939 ja Ve­nä­jä Uk­rai­naan 2022. Suo­mi sel­viy­tyi just just. Uk­rai­na on ko­vil­la just nyt. Kui­ten­kin Pan­do­ran bok­sis­ta nyt ka­ran­neet uh­kat ovat ol­leet siel­lä koko ajan.

Ve­nä­jän edes­vas­tuu­ton hyök­käys Uk­rai­nan it­se­näis­tä ta­sa­val­taa koh­taan tuo mie­lee­ni 1939 Suo­men ta­pah­tu­mat. Uk­rai­na­kin on nuo­ri ta­sa­val­ta, joka on ke­hit­ty­nyt ly­hy­es­sä ajas­sa mo­der­nik­si eu­roop­pa­lai­sek­si val­ti­ok­si.

Tätä kir­joi­tet­ta­es­sa Ve­nä­jä hyök­kää Uk­rai­naan seit­se­mät­tä päi­vää, jos­sa jo­kai­nen päi­vä on lii­kaa. Pu­tin ha­lu­aa ol­la suu­ri ja mah­ta­va. Hän ha­lu­aa pa­laut­taa Ve­nä­jän pe­lon ja kun­ni­oi­tuk­sen. Ai­na­kin jäl­kim­mäi­ses­sä Pu­tin epä­on­nis­tuu.

Jul­ki­ses­sa sa­nas­sa on tuo­tu eteen puo­lus­tus­liit­to Na­tos­ta saa­ta­va tur­val­li­suus­hyö­ty. Se on tär­keä seik­ka myös ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä.

SAK:n Ky­men alu­e­toi­mi­kun­ta kä­sit­te­li ko­kouk­ses­saan UPM:n ti­lan­net­ta. Olem­me huo­lis­sam­me UPM:n neu­vot­te­lu­ha­lut­to­muu­des­ta ja sen vai­ku­tuk­sis­ta UPM:n työn­te­ki­jöil­le sekä tu­le­vai­suu­den neu­vot­te­lu­kult­tuu­riin.

Suo­men his­to­ri­an en­sim­mäi­set alu­e­vaa­lit on käy­ty ja al­kaa uu­sien luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ko­kouk­set sekä pää­tök­sen­te­ko. Niin kau­an, kuin asi­at ovat hy­vin (niin hy­vin, kuin täs­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa voi ol­la) ja ra­hat riit­tä­vät, ei uu­si hal­lin­to­him­me­li näy ta­val­li­sel­le kan­sa­lai­sel­le mi­ten­kään.

Ha­mi­nan raa­ti­huo­ne on va­lais­tu Uk­rai­nan li­puin vä­rein. Ja kas, pa­rin sa­dan met­rin pääs­sä lie­huu Ve­nä­jän lip­pu. Siis ri­vis­tös­sä jon­ka nimi on ”Suo­men li­pun tie”, siis ri­vis­tös­sä joka joh­taa RUK:n pää­ra­ken­nuk­seen!

Nes­te il­moit­ti maa­lis­kuus­sa 2021 li­sää­vän­sä tuo­tan­to­aan Rot­ter­da­mis­sa ja in­ves­toi­van­sa sin­ne sa­to­ja mil­joo­nia eu­ro­ja.

En ole sote-alan am­mat­ti­lai­nen, mut­ta mi­nul­la on pal­ve­lu­jen käyt­tä­jä­ko­ke­mus­ta. Tä­män pe­rus­teel­la to­te­an, et­tä sote-pal­ve­lu­hen­ki­lös­töl­lä on eri­lai­sia po­ti­laan koh­taa­mis-, hoi­to- ja hoi­va­käy­tän­tö­jä. Ne kaik­ki vai­kut­ta­vat eri ta­voin toi­min­nan in­hi­mil­li­syy­teen, laa­tuun ja vai­kut­ta­vuu­teen sekä pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­den ja pal­ve­luor­ga­ni­saa­ti­on ta­lou­teen.

En­sim­mäi­sek­si iso kii­tos Ol­li-Pek­ka Sis­to­sel­le, joka kir­joit­ti to­del­la osu­van ku­vauk­sen tä­män päi­vän asi­a­kas­pal­ve­lus­ta PK-leh­des­sä. Tääl­lä ei toi­mi to­del­la­kaan mi­kään!

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een vas­ta va­lit­tu­jen val­tuu­tet­tu­jen her­ra on raha. Ra­han edes­sä me­nem­me sy­vä­kyyk­kyyn. Raha lyö rum­pu­ja ja val­tuu­te­tut te­ke­vät pää­tök­siä sen tah­tis­sa. Raha mää­rää pal­ve­lu­pis­tei­den mää­rän, hoi­don laa­dun ja jopa di­ag­noo­sit. Kai­ken.

Val­ti­on myön­tä­mä tu­ki­ra­ha Kou­vo­lan Ur­hei­lu­a­ka­te­mi­al­le on ilou­u­ti­nen jo­kai­sel­le ak­tii­vi­sel­le nuo­rel­le ur­hei­li­jal­le. Ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an toi­min­nan kaut­ta täs­tä hyö­ty­vät suo­raan huip­pu-ur­hei­luun täh­tää­vät, mut­ta vä­lil­li­ses­ti myös muut nuo­ret liik­ku­jat.