Suo­mes­sa vii­mein aloi­te­tut ra­joi­tus­toi­met ko­ro­na­vi­ruk­sen le­vi­ä­mi­sen hi­das­ta­mi­sek­si ovat vas­ta en­sim­mäi­siä as­ke­lia. Ih­mis­ten liik­ku­mis­ta ja ko­kon­tu­mis­ta jou­du­taan vie­lä ra­joit­ta­maan enem­män, ku­ten mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa on jo teh­ty. Mitä pi­kem­min se teh­dään, sitä ly­hy­tai­kai­sem­pi ra­joi­tus­toi­mi mah­dol­li­ses­ti on ja lop­pu­tu­los pa­rem­pi.

Kun ve­ro­pa­ra­tii­sei­hin muut­ta­neet hy­vä­tu­loi­set ovat to­den­neet, et­tei­vät pie­net ve­ro­tu­lot pys­ty­kään kat­ta­maan laa­du­kas­ta yh­teis­kun­nan tar­jo­a­maa hoi­toa, on mas­sa­mit­tai­nen muut­to ta­kai­sin Suo­meen al­ka­nut.

Pari fak­taa ikäih­mi­sis­tä, he ei­vät tar­tu­ta vi­rus­ta, vaan ovat it­se vaa­ras­sa saa­da nuo­rem­pien vä­es­tö­no­sien tau­din­kan­ta­jis­ta tar­tun­nan, tar­tun­ta­ris­kin ai­heut­taa muut sai­rau­det jot­ka ovat hei­ken­tä­neet ikäih­mi­sen ter­veyt­tä.

Kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä ih­mi­nen on yli­ku­lut­ta­nut ah­neu­del­laan maa­pal­loa jo usei­den vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na. Maa­il­man vä­ki­lu­vun kas­va­es­sa ovat myös kaik­kien luon­non­ka­tast­ro­fien ja il­mi­öi­den mää­rät sekä voi­mak­kuu­det kas­va­neet erit­täin pal­jon. Luon­to on kui­ten­kin ar­mo­ton ja näyt­tää nyt voi­man­sa uu­den kul­ku­tau­din avul­la. Sama suun­taus tu­lee to­den­nä­köi­ses­ti jat­ku­maan, jol­loin ka­tast­ro­fit, il­mi­öt ja kul­ku­tau­dit vain jat­ka­vat voi­mis­tu­mis­taan ja tu­le­vat tap­pa­maan ih­mis­kun­taa kiih­ty­väl­lä tah­dil­la käsi kä­des­sä maa­il­man lii­ka­kan­soit­tu­mi­sen kans­sa. Ko­ro­na­vi­rus ei ole ke­nel­le­kään yl­lä­tys, vaan merk­ki sii­tä, et­tä maa­pal­lon kan­to­ky­ky ei enää rii­tä ja se pyr­kii näin it­se ra­joit­ta­maan tätä ker­ran­nais­vai­kut­teis­ta ke­hi­tys­tä omil­la kei­noil­laan. Hu­vit­ta­vin­ta on, et­tä täs­sä­kin ti­lan­tees­sa bis­nes työn­tää it­sen­sä ter­vey­den edel­le nos­ta­mal­la hen­gi­tys­suo­jai­mien hin­nan kym­me­nes­tä sen­tis­tä kah­teen eu­roon.

Voi­maan ase­tet­tu val­mius­la­ki vai­kut­taa dra­maat­ti­ses­ti di­gi­syr­jäy­ty­nei­den ih­mis­ten mah­dol­li­suuk­siin sel­viy­tyä poik­keu­so­lo­jen ai­ka­na ar­jes­sa lä­hes kai­kil­la ta­soil­la yh­teis­kun­nas­sa. Jul­ki­siin tie­to­ko­nei­siin ei pää­se, kos­ka toi­mi­pis­teet ovat sul­jet­tu. Di­gi­taa­li­soi­tu­neen yh­teis­kun­nan tär­keim­mät pal­ve­lut, ku­ten Ke­lan-, pank­kien- ja ter­vey­den­huol­lon verk­ko­pal­ve­lui­hin sekä tär­ke­ään­kään in­for­maa­ti­oon ei vä­hem­pi­o­sai­sil­la ole pää­syä. Use­at sa­dat­tu­han­net ih­mi­set­set ovat näi­den pal­ve­lui­den ul­ko­puo­lel­la poik­keu­sol­so­lo­jen ai­ka­na­kin. Kak­kos­luo­kan di­gi­syr­jäy­ty­nei­den ja -syr­jäy­tet­ty­jen ih­mis­ten jo pit­kään jat­ku­nut ih­mi­soi­keuk­sien pol­ke­mi­nen nä­kyy nyt konk­reet­ti­ses­ti mo­nien ih­mis­ten sel­viy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sis­sa näis­sä va­ka­vis­sa pok­keu­so­lois­sa. Poik­keu­so­lois­sa pu­he­lin­pal­ve­lut ovat ruuh­kau­tu­neet. Jo­no­jen ta­kia sal­do­a­kin pi­täi­si ol­la riit­tä­väs­ti liit­ty­mäs­sä. On­ko vä­hä­va­rai­sil­la ai­na va­raa soi­tel­la ja jo­not­taa pu­he­lin pal­ve­lui­hin sekä os­taa liit­ty­mään­sä li­sää pu­he­ai­kaa?

Ko­ro­na­e­pi­de­mia muut­taa nyt mo­nen ih­mi­sen elä­mää. Elä­mä pel­kis­tyy, on pak­ko kes­kit­tyä olen­nai­siin asi­oi­hin. Voi­si­ko tämä krii­si aut­taa mei­tä kes­tä­vään elä­män­muu­tok­seen?

Ha­lu­si­pa Kot­ka it­se sitä tai ei, niin se on täl­lä het­kel­lä etu­rin­ta­mas­sa kou­lu­kiu­saa­mi­sen vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa. Kot­kan kan­nat­tai­si näh­dä tämä ti­lan­ne mah­dol­li­suu­te­na, kos­ka ym­mär­tääk­se­ni se ha­lu­aa ol­la lap­siys­tä­väl­li­nen kau­pun­ki. Lap­siys­tä­väl­li­syy­teen kuu­luu se, et­tä lap­set ovat tur­vas­sa kou­lus­sa ja et­tä he ovat pa­rem­mas­sa kun­nos­sa siel­tä pa­la­tes­saan kuin sin­ne läh­ties­sään. Ruot­sis­sa on toi­mi­va mal­li, joka eh­käi­see hy­vin kou­lu­kiu­saa­mis­ta ja se oli­si hyvä mal­lin­taa Suo­meen­kin. Kot­kan ei kui­ten­kaan tar­vit­se kaik­kea vas­tuu­ta Ruot­sin mal­lin tuo­mi­ses­ta Suo­meen ot­taa. Voi­daan aloit­taa va­ro­vai­ses­ti.

Pal­ve­lin ai­koi­naan am­mat­ti­so­ti­laa­na noin 25 vuot­ta. Käy­tän­nös­sä olin va­rus­mies­ten kans­sa te­ke­mi­sis­sä päi­vit­täin, koko ajan.

PK-leh­ti jul­kai­si hil­jat­tain mie­li­pi­tee­ni kau­pun­gin ”pak­ko­ra­has­ta­mi­ses­ta”. Kir­joi­tuk­se­ni he­rät­ti myös kes­kus­te­lua – ja niin­hän sen pi­ti­kin. Häm­mäs­tyin, et­tä yk­si hen­ki­lö ot­ti niin pal­jon it­seen­sä, et­tä lä­hes­tyi mi­nua oman pos­ti­luuk­ku­ni kaut­ta ja an­toi lun­ta tu­paan kir­joi­tuk­se­ni joh­dos­ta! Ole­tan, et­tä jos on jo­tain kom­men­toi­ta­vaa, niin sitä var­ten on mm. leh­den net­ti­si­vut, ja siel­lä kyl­lä kan­taa ote­taan­kin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­ta ihan eri ta­val­la, kuin pa­pe­ri­ses­sa ver­si­os­sa. Tai sit­ten an­taa jul­ki­ses­ti omal­la ni­mel­lä oman mie­li­pi­teen ja näin se on rei­lua.

Koo­Koon nou­su­joh­tei­nen lii­ga­kau­si hui­pen­tuu pla­yof­f­sei­hin va­jaan kuu­kau­den pääs­tä. Jouk­ku­een te­ke­mi­ses­sä kiil­tää kirk­kaim­mis­ta mi­ta­leis­ta pe­laa­mi­nen.

Kes­ki­viik­ko­na 12. hel­mi­kuu­ta Ank­ku­ris­sa jul­kais­tiin teks­ta­ri, jon­ka al­kuo­sas­sa to­de­taan: ”Juk­ka Poi­ko­lai­nen (Ank­ku­ri 5.2.) näyt­tää kär­si­vän ma­so­kis­ti­sia tus­kia Kot­kan Kau­pun­gin­te­at­te­rin esi­tyk­sis­tä. Pi­täi­si­kö en­nen va­ka­vam­pia psyyk­ki­siä seu­rauk­sia pe­rus­taa oma huip­pu­ta­son har­ras­ta­ja­te­at­te­ri.” Jul­kai­se­mal­la tä­män psyyk­kis­tä hy­vin­voin­ti­a­ni vää­ris­te­le­vän ja pe­rät­tö­män teks­ti­vies­tin Ank­ku­ri-leh­ti on rik­ko­nut hy­vää leh­ti­mies­ta­paa.

Hel­mi­kuun mai­se­ma Val­ke­a­las­sa. Us­vai­nen sa­tei­nen sää ja lu­me­ton maa, joen peit­tää ohut kir­kas rii­te. Luon­non kau­neu­den voi ais­tia näil­lä­kin säil­lä.