Etä­työ li­sään­tyy voi­mak­kaas­ti ja ko­ro­na­pan­de­mia on vain kiih­dyt­tä­nyt ke­hi­tys­tä en­ti­ses­tään. Kot­kan ja muun Ete­lä-Ky­men­laak­son muo­dos­tu­mi­ses­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun etä­työs­sä­käyn­ti­a­lu­eek­si no­pe­at ja kus­tan­nus­te­hok­kaat verk­ko­yh­tey­det ovat elin­tär­kei­tä.

Ky­men­laak­sos­sa on me­neil­lään Suo­men suu­rin ra­ken­nusp­ro­jek­ti – Goog­len laa­jen­nus Ha­mi­nas­sa. Täl­lä het­kel­lä töis­sä on lä­hes tu­hat ih­mis­tä, jois­ta suu­rin osan ul­ko­maa­lai­sia.

Trans­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta pu­hut­ta­es­sa ote­taan usein esil­le nuor­ten ih­mis­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat. On tie­ten­kin ikä­vää, jos alai­käi­nen tyt­tö tai poi­ka pää­tyy it­se­tu­hoi­siin aja­tuk­siin, kos­ka ko­kee oman ke­hon­sa vie­raak­si ja on epä­var­ma omas­ta su­ku­puo­li-iden­ti­tee­tis­tään. Tä­hän il­mi­öön tu­lee­kin re­a­goi­da.

Ke­sä­kuus­sa 1940 Nor­jan ku­nin­kaan ja kruu­nunp­rins­sin piti va­li­ta jää­mi­nen isän­maa­han Hit­le­rin Sak­san pant­ti­van­gik­si tai pel­ku­ruu­del­ta vai­kut­ta­va pako Eng­lan­tiin. Vai­kea oli myös kruu­nunp­rin­ses­sa Märt­han osa. En­sin pa­o­no­mai­nen läh­tö Nor­jas­ta syn­nyin­maa­han­sa Ruot­siin. Sit­ten elo­kuus­sa 1940 Ruot­sin ku­nin­kaan hoi­vis­ta jäl­leen pa­o­no­mai­ses­ti Suo­meen ja Pet­sa­mon kaut­ta yli At­lan­tin Yh­dys­val­toi­hin. Ruot­sa­lais­syn­tyi­nen prin­ses­sa lap­si­neen ei siis pääs­syt Ame­ri­kan lai­vaan Ruot­sis­ta. Piti pa­e­ta Suo­men kaut­ta.

Olem­me ti­lan­tees­sa, jos­sa voi­daan sa­noa, et­tei kaik­kea mah­dol­lis­ta ole ko­ro­nan suh­teen on­nis­tut­tu te­ke­mään. Syyt ovat mm. huo­nos­sa or­ga­ni­soin­nis­sa ja tai­ta­mat­to­muu­des­sa. Po­lii­ti­kot ei­vät ole saa­neet edes tar­peel­lis­ta lain­sää­dän­töä ajan ta­sal­le.

Jou­lu meni mu­ka­vas­ti tu­tus­tu­mal­la SMP:n en­ti­sen kan­sa­ne­dus­ta­jan ja puo­lu­e­sih­tee­rin Ei­no Pou­ti­ai­sen elä­mä­ker­ta­kir­jaan. Se on ta­ri­na mie­hes­tä, joka suo­ra­nai­ses­ta köy­hyy­des­tä ja kur­juu­des­ta nou­si kan­san tie­toi­suu­teen ai­na edus­kun­nan pu­hu­ja­pönt­töön as­ti.

Maa­il­man maat ovat nyt kär­vis­tel­leet kul­ku­tau­ti ko­ro­nan kans­sa koh­ta vuo­den. Ja sa­mal­la huo­man­neet kuin­ka no­pe­an ja te­hok­kaan le­vi­tys­ka­na­van ny­ky­ai­kai­nen koko maa­pal­lon kat­ta­va lii­ken­neinf­rast­ruk­tuu­ri ny­kyi­sel­le ja luon­nol­li­ses­ti tu­le­vil­le­kin vi­ruk­sil­le, enem­män tai vä­hem­män vaa­ral­li­sil­le, kaik­ki­al­le ulot­tu­va­na tar­jo­aa. Oli­vat­pa al­ku­läh­teet sit­ten to­reil­la, luon­nos­sa tai pa­him­mil­laan val­ti­oi­den so­dan­käyn­ti­la­bo­ra­to­ri­ois­sa.

Kau­pun­ki­ra­ken­ne­lau­ta­kun­nan kä­sit­te­lys­sä oli kir­jas­to­ta­lon tar­ve­sel­vi­tys, elin­voi­ma­lau­ta­kun­ta on jo osal­taan hy­väk­sy­nyt sel­vi­tyk­sen ja nyt se ete­nee kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kä­si­tel­tä­väk­si. Luin sel­vi­tyk­sen ne­tis­tä ja suo­raan­sa­no­en tyr­mis­tyin.

Pan­de­mia sat­tui oi­ke­as­taan hy­vään ai­kaan häm­men­tä­mään jo en­nes­tään se­ka­vaa ti­lan­net­ta maa­pal­lol­la. Vii­meis­tään nyt ti­lan­ne en­tei­lee yh­teis­kun­nal­li­sia muu­tok­sia. Wu­ha­nis­sa al­kun­sa saa­nut co­vid-19 saat­taa osoit­tau­tua koh­ta­lok­kaak­si ny­kyi­sel­le maa­il­man­jär­jes­tyk­sel­le. Tun­tuu sil­tä kuin se oli­si pe­reh­ty­nyt Dar­wi­nin evo­luu­ti­o­te­o­ri­aan. Se on läh­töi­sin toi­ses­ta ni­säk­kääs­tä, ja jou­tuu nyt so­peu­tu­maan uu­teen alus­taan­sa, ih­mi­seen. Uu­teen alus­taan so­peu­tu­mi­nen ai­heut­taa sil­le ko­via muun­tu­mis­pai­nei­ta syn­nyt­tä­en uu­sia hie­man eri­lai­sia va­ri­aa­ti­oi­ta, jois­ta ai­kai­sem­paa her­kem­min tart­tu­va bri­tan­ni­a­lai­nen on nyt läh­te­nyt le­vi­ä­mään. Uu­sis­ta va­ri­aa­ti­ois­ta jot­kut saat­ta­vat edel­leen mu­taa­ti­oi­den kaut­ta muo­dos­taa ko­ko­naan uu­den kan­nan, eh­kä­pä pe­lot­ta­van te­hok­kaan ja vain ih­mis­tä alus­ta­naan käyt­tä­vän. Sel­lai­sen le­vi­ä­mi­nen maa­pal­lol­le pi­tää pys­tyä es­tä­mään.

Val­ke­a­lan mo­ni­toi­mi­ta­lon ra­ken­ta­mi­sen pit­kit­ty­mi­nen on he­rät­tä­nyt pal­jon kes­kus­te­lua jo lä­hes koko vii­me vuo­den ajan ja kes­kus­te­lu jat­kuu edel­leen. Ky­se­ly­jä tu­lee, jo­ten avaan omal­ta osal­ta­ni kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­se­ne­nä asi­aan liit­ty­viä muu­ta­mia asi­oi­ta.

Kou­vo­laan on vaa­dit­tu yli­o­pis­toa. Poh­jim­mil­taan on tar­ve opis­ke­li­jois­ta. Opis­ke­lu li­sää val­miuk­sia ja pä­te­vöit­tää uu­siin teh­tä­viin.

Kä­vin ul­koi­le­mas­sa py­hien ai­ka­na Haa­no­jan puis­tos­sa, jos­sa on kau­nii­ta pui­ta ja puis­toa riit­tä­miin. Tuli sii­nä mie­lee­ni, et­tä ei­kö van­haa ui­ma­hal­lia voi mi­ten­kään edes uu­si­o­käyt­tää osa­na uut­ta mah­dol­lis­ta ui­ma­hal­lia, esi­mer­kik­si las­te­nal­taan säi­lyt­tä­mi­nen ja iso al­las aa­mui­sin ve­si­jump­pa­lai­sil­le ja il­ta­päi­väs­tä ui­ma­ker­hoil­le tree­nei­hin. Sii­hen jat­kok­si uu­si hal­li täys­pit­ki­ne ra­toi­neen ja vas­ta­vir­ta-aal­toi­neen ja mui­ne kie­pu­tuk­si­neen. Kun olen maal­lik­ko, en tie­dä on­ko tämä edes mah­dol­lis­ta, mut­ta kai­pa van­haa voi­si käyt­tää jo­ten­kin hy­väk­si. Len­ne­tään­hän sitä kuu­hun­kin! Es­poon Ta­pi­o­lan nel­jä vuot­ta sul­jet­tu­na ol­lut ui­ma­hal­li pää­tet­tiin sa­nee­ra­ta ja kor­ja­ta 90 %:n as­teel­la.

Tv-uu­ti­set on Ylen tär­kein pe­rus­pal­ve­lu. Yle teki suu­ren harp­pauk­sen taak­se­päin vä­hen­tä­es­sään vii­kon­lo­pun pe­rin­teis­ten tv-uu­tis­ten mää­rää. Ne kor­vat­tiin uu­tis­ke­häl­lä, tie­to­ko­nei­den vä­li­tyk­sel­lä näh­tä­vil­lä muil­la eri­kois­lä­he­tyk­sil­lä ja tyy­pil­li­seen ta­paan mo­neen ker­taan näy­tet­ty­jen sar­jo­jen uu­sin­to­jen uu­sin­noil­la. Uu­tis­ten vä­hen­tä­mi­sen syyk­si il­moi­tet­tiin pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mis­tä in­ter­net­tiin ja ra­di­oon. Eri­kois­lä­he­tyk­set ei­vät ole ai­na­kaan kus­tan­nuk­sia vä­hen­tä­viä oh­jel­mia.

Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­to teet­ti vuon­na 2013 val­ta­kun­nal­li­sen ky­se­ly­tut­ki­muk­sen, joka kar­toit­ti suo­ma­lais­ten suh­det­ta tai­tee­seen ja kult­tuu­riin. Ky­men­laak­sos­sa TNS Gal­lup teki 321 haas­tat­te­lua. Vas­taus­ten pe­rus­teel­la ky­men­laak­so­lai­sil­le tär­kein­tä kult­tuu­ri­tar­jon­taa omal­la paik­ka­kun­nal­la edus­ta­vat kir­jas­to, elo­ku­va­te­at­te­ri, kir­ja­kaup­pa, kan­sa­lai­so­pis­to, tai­de- ja kult­tuu­ri­a­lan har­ras­te­jär­jes­töt, fes­ti­vaa­lit sekä te­at­te­ri. Mer­kit­tä­vim­mäk­si es­teek­si kult­tuu­rin­ku­lut­ta­mi­sel­le il­moi­tet­tiin muut har­ras­tuk­set. Ky­men­laak­so­lai­set ovat myös in­nok­kaam­pia mat­kus­ta­maan kult­tuu­rin pe­räs­sä kuin suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin.

Ky­men­laak­son sote-kun­ta­yh­ty­män al­ku­vuo­det ei­vät ole ol­leet ruu­suil­la tans­si­mis­ta. Vii­me ai­koi­na nä­rää on ai­heut­ta­nut oi­keu­te­tus­ti pal­ve­lu­verk­ko­ky­sy­myk­set, ku­ten Ha­mi­nas­sa hoi­va­yk­si­köi­den lak­kaut­ta­mi­nen tai Kym­so­ten os­to­pal­ve­lui­na hank­ki­man kat­kon ja sel­vi­ä­mi­sa­se­man lak­kau­tu­mi­nen ja siir­ty­mi­nen Kot­kas­ta Kou­vo­laan.

Yh­tes­kun­nas­sa ei tu­e­ta di­gi­ta­li­saa­ti­on ulot­tu­mis­ta kai­kil­le. So­si­oe­ko­no­mi­nen ase­ma yh­teis­kun­nas­sa on suu­ri vai­ku­tin sii­hen. Mo­net ih­mi­set ovat va­rat­to­mia ja toi­mee­tu­lo­tu­en va­ras­sa tai pie­nel­lä eläk­keel­lä sin­nit­te­le­viä. Tie­to­ko­neen hank­ki­mi­nen ei on­nis­tu vaik­ka se oli­si­kin tui­ki tär­ke­ää. Yh­teis­kun­ta ei tue mi­ten­kään di­gi­lait­tei­den han­kin­nas­sa. Yh­teis­kun­nan laa­ti­mat sään­nöt so­si­aa­li­tu­kiin on 70-lu­vul­ta, jol­loin ei vie­lä juu­ri tie­to­ko­nei­ta ol­lut kuin scifi-elo­ku­vis­sa. Tär­kein ja pä­te­vin ”tie­to­ko­ne” oli kai tuol­loin hel­mi­tau­lu ja las­ku­tik­ku. On­ko­han se vie­lä­kin? Oh­jeis­to so­si­aa­li­toi­mes­sa on edel­leen täl­tä ajal­ta. 80-lu­vul­la tuli "jul­ki­sia" tie­to­ko­nei­ta suu­ren ylei­sön käyt­töön. Esi­ma­kua kän­ny­köis­tä saa­tiin jo mais­tel­la. Elii­til­lä oli di­gi­nu­me­ro­näyt­töi­nen wats-kel­lo ran­tees­sa. Toi­sil­la saat­toi ol­la myös tas­ku­las­kin. Ko­ti­tie­to­ko­neet (PC) al­koi­vat vä­hi­tel­len yleis­ty­mään. Com­mo­do­re ja Ata­ri sekä Ap­p­le oli­vat aluk­si pe­li­ko­ne­suo­sik­ke­ja. Verk­ko­yh­teis­kun­ta al­koi käyn­nis­ty­mään. Tun­ne oli kuin kuun val­loit­ta­mi­sen ai­kaan.

Uu­den ju­na­ra­dan ra­ken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­tä Por­voon kaut­ta Kou­vo­laan tun­tuu ole­van myö­tä­tuu­les­sa. Useis­sa eri tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa kos­ke­vis­sa ra­por­teis­sa pi­de­tään Ve­nä­jää tur­val­li­suu­suh­ka­na, jos­kin ai­na si­vu­lau­sees­sa muis­te­taan mai­ni­ta, et­tei vä­lit­tö­män so­ti­laal­li­sen tun­keu­tu­mi­sen vaa­raa ole. Sii­tä huo­li­mat­ta Na­ton kans­sa ke­hi­te­tään ”var­muu­den vuok­si” mo­nen­lais­ta yh­teis­työ­tä. Yk­si sel­lai­nen in­no­vaa­tio oli­si­kin no­pea yh­teys Vuo­saa­ren sa­ta­mas­ta Utin len­to­ken­täl­le ras­kaan so­ti­las­ka­lus­ton kul­jet­ta­mis­ta var­ten.