Ank­ku­rin Tori-pals­tal­la 8.3.2023 moi­tit­tiin ni­met­tö­miä her­jo­ja heit­te­le­viä res­su­koi­ta, jot­ka ei­vät us­kal­la esiin­tyä omal­la ni­mel­lään. Ni­met­tö­mil­lä vies­teil­lä on kui­ten­kin se etu, et­tä ne kiin­nit­tä­vät huo­mi­on it­se asi­aan. Lu­ki­jan eh­kä po­si­tii­vi­nen tai ne­ga­tii­vi­nen mie­li­ku­va kir­joit­ta­jas­ta ei pää­se vai­kut­ta­maan. Sit­ten toi­nen nä­kö­kul­ma.

Suo­meen tar­vi­taan neu­vo­lan li­säk­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­ta avuk­si per­heil­le. Suo­meen ei tar­vi­ta voit­toa tah­ko­a­via si­joi­tus­lai­tok­sia.

Kes­kus­tan mie­les­tä pal­ve­lu­jen lii­ka kes­kit­tä­mi­nen on hai­tal­lis­ta eri­tyi­ses­ti hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le, joil­la sekä fyy­si­nen liik­ku­mis­ky­ky et­tä usein myös ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne ra­joit­ta­vat kau­as kul­ke­mis­ta. Kes­kit­tä­mi­nen voi ol­la hai­tal­lis­ta myös suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa huo­no-osai­suu­den ja jopa kuol­lei­suu­den erot kau­pun­gi­no­sien vä­lil­lä voi­vat ol­la suu­ria. Lä­hi­pal­ve­lun ydin on­kin saa­vu­tet­ta­vuus.

Ky­men­laak­son mie­len­ter­veys- ja päih­de­jär­jes­töt ovat ver­kos­toi­tu­neet vii­me vuo­si­na tii­viis­ti. Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­nen ja yh­teis­työ jul­kis­ten toi­mi­joi­den kans­sa on olen­nais­ta asuk­kai­den hy­vin­voin­nin tur­vaa­mi­sek­si ja sen var­mis­ta­mi­sek­si, et­tä asuk­kaat saa­vat tar­vit­se­man­sa pal­ve­lut. Vah­va ver­kos­to voi par­haim­mil­laan ke­hit­tää hy­viä toi­min­ta­mal­le­ja jul­ki­sen so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon kans­sa to­teu­tet­ta­vak­si toi­min­nak­si. Jär­jes­töt li­sää­vät jul­ki­sen pal­ve­lu­ver­kos­ton tar­jon­taa ja toi­mi­vat pal­ve­lui­den täy­den­tä­ji­nä niil­tä osin, joi­hin jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lut ei­vät rii­tä.

Jul­kis­ta­lou­den nä­ky­mät ovat var­sin häh­myi­set. Val­ti­on­ta­lou­den mil­jar­dien mit­tai­nen lai­na­not­to jää tu­le­van hal­li­tuk­sen har­mik­si ja ke­hi­tyk­sen jar­ruk­si. Jos­ta­kin on lei­kat­ta­va, kun ta­lous­kas­vu, jos sii­tä voi edes pu­hua, ei rii­tä edes ai­em­pien ylen­syö­mis­ten kat­ta­mi­seen. Ar­vat­kaas mis­tä lei­ka­taan?

Kaak­kois-Suo­men kär­sii to­si­a­si­al­li­ses­ti tuu­li­voi­ma­la­kiel­los­ta. Tämä on seu­raus­ta puo­lus­tus­voi­mien vah­vas­ta ja ny­ky­o­lois­sa hy­vin­kin pe­rus­tel­lus­ta roo­lis­ta tuu­li­voi­ma­loi­den lupa-asi­ois­sa.

Ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das on lu­vi­tus­vai­hees­sa pal­jas­tu­nut 60-pro­sent­ti­ses­ti kii­na­lais­ten omis­ta­mak­si ke­mi­ka­li­teh­taak­si. Kii­na pyr­kii maa­il­man­val­taan nk. peh­mein kei­noin, jot­ka kui­ten­kin tar­vit­ta­es­sa hil­jen­tä­vät kri­tii­kin. Se os­taa yli­jää­mil­lään kaik­ki­al­ta maa­ta, pel­toa, sa­ta­mia ja osak­kei­ta, raa­ka-ai­nei­ta sekä yri­tyk­siä. Kii­na ”lai­noit­taa” 3. maa­il­man mais­sa tie-, rau­ta­tie- ja sa­ta­ma­hank­kei­ta, jot­ka mak­su­ky­vyt­tö­mil­tä siir­ty­vät kii­na­lai­seen omis­tuk­seen. Kii­na pyr­kii stra­te­gis­ten re­surs­sien ja ta­lou­den hal­lin­taan ei­kä se toi­mis­saan ky­se­le ih­mi­soi­keuk­sien pe­rään. Kii­na­lai­sen te­ol­li­suu­den pääs­tä­mi­nen Suo­men ta­lou­teen ja raa­ka-ai­nei­den hal­lin­taan on stra­te­gi­nen vir­he. Täs­sä ta­pauk­ses­sa oli tar­jol­la län­ti­si­ä­kin ope­raat­to­rei­ta.

Pe­rus­suo­ma­lai­set on näh­ty jon­kin­lai­se­na ohi­me­ne­vä­nä il­mi­ö­nä ver­rat­tu­na mui­hin puo­lu­ei­siin, ja jot­kin ta­hot ovat kat­so­neet mei­tä jopa ne­nän­vart­ta pit­kin. Sit­ten kun va­kiin­nu­tim­me ase­mam­me yh­te­nä suu­rim­mis­ta puo­lu­eis­ta, muut luot­ti­vat vie­lä sii­hen, et­tei mei­dän ri­vei­hin lii­ty­tä lei­maan­tu­mi­sen pe­los­sa. Mo­net eh­kä ajat­te­li­vat, et­tä ku­kaan ei us­kal­tai­si vaa­ran­taa ni­me­ään tai elin­kei­no­aan liit­ty­mäl­lä Pe­rus­suo­ma­lai­siin.

Ku­lu­nut vuo­si on näyt­tä­nyt, et­tä olem­me teh­neet stra­te­gi­sia vir­hei­tä ener­gi­a­po­li­tiik­kam­me suh­teen. Ää­nek­käät vä­hem­mis­töt ovat jar­rut­ta­neet mer­kit­tä­viä hank­kei­ta ener­gi­ao­ma­va­rai­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja taas toi­saal­ta edis­tä­neet sel­lai­sia ide­o­lo­gi­a­sia hank­kei­ta, jot­ka tuot­ta­vat vain sat­tu­ma­voi­maa. Olem­me pois­ta­neet vuo­den 2016 jäl­keen ide­o­lo­gi­sil­la rat­kai­suil­la ener­gi­a­tuo­tan­toa mel­kein kah­den Ol­ki­luo­to kol­mo­sen ver­ran. Mi­tään ener­gi­an­tuo­tan­toa ei tu­li­si pois­taa en­nen kuin kor­vaa­vat ja yh­tä kus­tan­nus­te­hok­kaat jär­jes­tel­mät ovat jo ra­ken­net­tu. Tämä ide­o­lo­gi­nen ja yli­ki­reä il­mas­to­po­li­tiik­ka on aja­nut mei­dät kar­me­aan ti­lan­tee­seen.

Os­si Ro­senb­lad nä­kyy kat­se­le­van maa­il­maa yk­si­vä­ri­sin sil­mä­la­sein, jos­sa Nato ja USA on hir­viö ja Ve­nä­jä kau­no­tar. Vuon­na 1939

Jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, toi­mii­ko se? Kun joka paik­kaan saa jo­not­taa, ku­ten leik­kauk­siin. Tie­ten­kin en­sim­mäi­se­nä ne kii­reel­li­set ta­pauk­set. Joil­la­kin ei eh­kä rii­tä ym­mär­rys­tä, soit­te­le­vat­ko vi­hai­set asi­ak­kaat sai­raan­hoi­ta­jil­le? Sik­si kun lää­kä­riin oli­si pääs­tä­vä mut­ta jo­no­tuk­set voi­vat ol­la usei­ta, usei­ta, kuu­kau­sia. Ai­ka ma­te­lee. Ki­re­än tun­nel­man voi jos­kus myös ais­tia mui­den asi­ak­kai­den, vai pi­täi­si­kö sa­noa mui­den po­ti­lai­den, vä­lil­lä. Ovat­ko ne en­ke­lit mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta vai kei­tä ne en­ke­lit ovat? Sai­raan­hoi­ta­jia ja lää­kä­rei­tä? Us­kom­me­ko kai­ken hei­dän kä­siin­sä? Sen oman elä­mäm­me.

Joil­la­kin ih­mi­sil­lä on ou­to­ja har­hai­sia kä­si­tyk­siä län­si­mai­ses­ta de­mok­ra­ti­as­ta, ja ar­vo­jen pou­lus­ta­mi­nen on pa­has­ti ka­dok­sis­sa. Jos ei ha­lua elää mei­dän län­si­mais­ten ar­vo­jen kans­sa, niin ai­na voi mat­kus­taa Mos­ko­vaan tai Poh­jois-Ko­re­aan ja anoa siel­lä kan­sa­lai­suut­ta. Sa­mal­la voi miel­lel­lään luo­pua lo­pul­li­ses­ti Suo­men kan­sa­lai­suu­des­ta. Hy­vää mat­kaa!

Suo­ma­lais­ta kou­lu­jär­jes­tel­mää ja pe­ru­so­pe­tus­ta on uu­dis­tet­tu voi­mak­kaas­ti ku­lu­neen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na. To­teu­tet­tu­jen uu­dis­tuk­sien yh­te­nä tär­ke­ä­nä ta­voit­tee­na on ol­lut kou­lu­tuk­sel­li­sen tasa-ar­von ja op­pi­joi­den op­pi­mis­tu­los­ten kas­vat­ta­mi­nen. Va­li­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin PISA-tut­ki­mus sekä Kan­sal­li­sen kou­lu­tuk­sen ar­vi­oin­ti­kes­kus Kar­vin tu­lok­set ker­to­vat tois­ta ja osoit­ta­vat op­pi­mis­tu­los­ten ja osaa­mi­sen ta­son las­kua eri op­pi­ai­neis­sa pe­rus­kou­lus­sa.

Var­hais­kas­va­tuk­sen työ­voi­ma­ti­lan­ne on val­ta­kun­nal­li­ses­ti erit­täin va­ka­va. Osaa­jis­ta on huu­ta­va pula, mut­ta ny­kyi­nen var­hais­kas­va­tus­la­ki eri­ar­vois­taa var­hais­kas­va­tuk­sen osaa­jia ei­kä hou­kut­te­le opis­ke­le­maan alaa am­mat­ti­kor­ke­a­kou­luis­sa.

Kou­vo­la ei vaan saa ta­lout­taan kun­toon il­man ke­pu­li­kons­te­ja. Uu­si ns. ja­ko­ve­ro il­man tuot­ta­mis­vas­tuu­ta on saa­nut mo­nen kun­ta­lai­sen ta­ka­ja­loil­leen. Nyt hu­le­ve­des­tä ol­laan ra­has­ta­mas­sa kun­ta­lai­sia ihan tar­peet­to­mas­ti.

Ank­ku­rin teks­ta­ri­pals­tal­la 1.3. joku roh­kea us­kal­si ni­met­tö­mä­nä py­sy­tel­len väit­tää, et­tä Ank­ku­ris­sa 15.2. esit­tä­mä­ni nä­ke­mys Is­lan­nin so­ti­laal­li­ses­ta avus­ta oli­si Ve­nä­jän pro­pa­gan­daa. Sitä se ei ole. Nä­ke­myk­se­ni Is­lan­nin roo­lis­ta Suo­men tur­val­li­suu­den ta­kaa­ja­na pe­rus­tui Il­ta­leh­den ar­tik­ke­liin. Toi­mit­ta­ja Lau­ri Nur­mi, joka on yk­si in­nok­kaim­mis­ta Na­ton puo­les­ta­pu­hu­jis­ta, poh­ti 17.1. laa­jas­sa ar­tik­ke­lis­saan Suo­men va­ra­kort­te­ja, mi­kä­li Nato-tie nou­si­si pys­tyyn.

Na­ton pe­ru­so­le­muk­seen kuu­luu jä­sen­val­ti­oi­den vel­voi­te osal­lis­tua eri­lai­siin yh­dys­val­to­jen joh­ta­miin so­ta­o­pe­raa­ti­oi­hin. Uk­rai­nan sota on täl­lä het­kel­lä hy­vä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä, jos­sa Nato käy si­jais­so­taa Ve­nä­jää vas­taan Uk­rai­nan ol­les­sa si­jais­kär­si­jä.

Olen kir­joit­ta­nut muu­ta­man mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen jää­kie­kon SM-lii­gan avaa­mi­ses­ta kil­pai­lul­le. En­sim­mäi­sen kir­joi­tuk­sen asi­an puo­les­ta kir­joi­tin vuon­na 2020. Kii­tet­tä­vän pal­jon on vii­me ai­koi­na he­rät­tä­nyt kes­kus­te­lua ky­sei­nen asia. Lii­gan kiin­nos­ta­mi­sen he­rät­tä­mi­nen koko sar­jan lop­puun as­ti ke­vääl­lä oli­si tär­ke­ää kaik­kien jouk­ku­ei­den osal­ta. Nyt se ei sitä ole. SM-lii­gan vii­mei­set jouk­ku­eet tyh­jen­tä­vät ros­te­rin­sa pa­rem­mis­ta pe­laa­jis­ta kes­ken kau­den, juu­ri en­nen siir­toik­ku­nan sul­keu­tu­mis­ta ra­ha­pu­las­saan. Tie­de­tään, et­tä ei ole mah­dol­li­suuk­sia enää tais­tel­la pu­do­tus­pe­li­pai­kois­ta, niin se on sit­ten sil­lä sel­vä, eli mor­jes!

Vaa­lien lä­hes­ty­es­sä kes­kus­te­lu ta­lou­des­ta ja val­ti­on vel­kaan­tu­mi­ses­ta on kiih­ty­nyt. Nä­ke­my­se­ro­ja on eri­tyi­ses­ti sii­tä, mil­lais­ta ta­lous­po­li­tiik­kaa tu­le­vi­na vuo­si­na pi­täi­si Suo­mes­sa teh­dä.

Hel­mi­kuun al­ku­puo­lel­la pi­det­ty Kun­ta­lii­ton in­fo kun­tien vuo­den 2022 alus­ta­vis­ta ti­lin­pää­tös­tie­dois­ta ei ol­lut mie­lui­saa kuul­ta­vaa kou­vo­la­lai­sen kor­vaan. Ei ol­lut, vaik­ka yk­kös­ti­la tuli. Kou­vo­lan en­nak­ko­las­kel­ma ker­too, et­tä Kou­vo­las­sa ti­li­kau­den tu­los on ab­so­luut­ti­ses­ti mi­tat­tu­na maan hei­koin. Kou­vo­lan tu­los oli Suo­men sur­kein.