Täl­lä pals­tal­la on käy­ty lä­hin­nä juu­pas ei­päs -kir­joit­te­lua us­ko­na­si­ois­ta ki­nas­tel­len. Näis­tä ikui­suus­ky­sy­myk­sis­tä ei pääs­tä kos­kaan yk­si­mie­li­syy­teen. Ote­taan­pa asi­aan toi­sen­lai­nen nä­kö­kul­ma ihan ai­kui­sen oi­ke­as­ti, ja kä­si­tel­lään sitä lu­e­tun ja ym­mär­ryk­sen yn­nä me­di­a­lu­ku­tai­don vink­ke­lis­tä.

Jo­kai­nen per­he on eri­lai­nen, mut­ta kaik­kia per­hei­tä yh­dis­tää mah­dol­li­suus vai­kut­taa omien las­ten te­ke­miin va­lin­toi­hin. Van­hem­pien vel­voi­te on eh­käis­tä nuor­ten ni­ko­tii­ni­tuot­tei­den käyt­töä tai ko­kei­lua sekä puut­tua käyt­töön ak­tii­vi­ses­ti, sil­lä mitä nuo­rem­pa­na käyt­tö aloi­te­taan, sen vaa­ral­li­sem­paa se on kas­va­val­le nuo­rel­le.

Var­ma lop­pu­ke­sän merk­ki on met­sä­a­lan edus­ta­jien rum­mu­tus kaar­na­kuo­ri­ai­nen kir­jan­pai­na­jan vaa­rois­ta me­di­as­sa. Yh­tä var­mas­ti kir­joi­tuk­sis­sa jää kä­sit­te­le­mät­tä laa­jem­mat taus­ta­te­ki­jät sekä kei­not ti­lan­teen hil­lin­tään ja jopa rat­kai­suun.

Maan­käyt­tö- ja ra­ken­nus­la­ki muut­ti hu­le­ve­sin hal­lin­taa niin, et­tä hal­lin­nas­ta vas­taa kaa­voi­te­tul­la alu­eel­la vuo­den 2014 jäl­keen kun­nat. Edel­leen niin, et­tä kun­nis­sa on ol­ta­va mo­ni­jä­se­ni­nen toi­mie­lin, joka hoi­taa ope­ra­tii­vi­set asi­at, ku­ten ta­lou­den ja ris­kien­hal­lin­nan. Lain muut­tu­es­sa Kou­vo­lan Ve­den en­ti­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja toi­mi asi­as­sa ai­van oi­kein, il­moit­ta­es­sa et­tei ve­si­lai­tok­sen toi­min­taan ja toi­min­nan ra­hoit­ta­mi­seen kuu­lu hu­le­ve­sis­tä ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set, ei­kä sii­hen ve­si­huol­to­la­ki an­na edes mah­dol­li­suut­ta. Jo­ten kau­pun­gin tu­lee vuok­ra­ta tai os­taa ve­si­lai­tok­sen ta­sees­sa ole­va 250 km hu­le­ve­si­ver­kos­toa, jota sen on huol­let­ta­va ja ylä­pi­det­tä­vä. Ky­sei­ses­tä omai­suu­des­ta ve­si­lai­tok­sen ei tule mak­saa kor­koa ja ly­hen­nyk­siä kau­pun­gil­le, joka ei kuu­lu lai­tok­sel­le.

KPL löi tiu­kas­sa pe­si­sot­te­lus­sa Man­sen. Se in­nos­ti kan­nat­ta­jia. Pää­huo­mi­on vei kat­so­mo­huu­te­lu, joka ylit­ti uu­tis­kyn­nyk­sen val­ta­kun­nal­li­ses­ti. So­si­aa­li­nen me­dia re­pe­si hä­mä­läis-ky­mi­läi­seen tais­toon. Tut­ki­ma­ton syy­tös koh­dis­tui ko­ti­jouk­ku­een seu­ra­joh­ta­jaan. Jul­ki­nen lynk­kaus al­koi heti, vaik­ka ju­ris­ti­po­mo ko­ros­ti syyt­tö­myyt­tään. Paha jut­tu, jos näin ei ole. Tie­tys­ti seu­ran joh­don on tun­net­ta­va vas­tuun­sa. Pomo siir­tyy syr­jään tois­tai­sek­si.

Mark­ku J. Ke­kä­läis­tä vai­va­si vas­tak­kai­na­set­te­lu ja ajat­te­le­ma­ton mie­li­pi­tei­den heit­te­ly. Hän muis­te­li Neu­vos­to­lii­ton vas­tais­ta ”sa­nan­ruos­kaa” ja rin­nas­ti sen Uk­rai­nan ta­pah­tu­miin. Suun­ni­tel­tu vii­su­mien epää­mi­nen jurp­pi.

Kot­kan Me­ri­päi­vien en­nak­ko­ar­vi­oin­neis­sa huo­li ja kiin­nos­tus koh­dis­tui jäl­leen lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin. Pel­kä­sim­me eh­kä jopa pa­hem­paa – toi­saal­ta jo tie­dos­sa­kin ol­leet kä­si­tyk­set ke­hit­tä­mis­tar­peis­ta ja -mah­dol­li­suuk­sis­ta vah­vis­tui­vat.

Työ­e­lä­ke­jär­jes­töt ovat ta­ka­vuo­si­na tais­tel­leet kii­vaas­ti tai­te­tun in­dek­si ku­mo­a­mi­sek­si. Tämä jär­jes­tel­mä­hän las­kee eläk­kei­den ko­ro­tus­tar­peen 20-pro­sent­ti­ses­ti palk­ka­ta­son ke­hi­tyk­sen ja 80-pro­sent­ti­ses­ti ylei­sen hin­ta­ta­son ke­hi­tyk­sen mu­kaan. Ma­ta­lan inf­laa­ti­on vuo­si­na työ­e­läk­kei­den ja palk­ka­ta­son vä­li­nen kui­lu on kas­va­mis­taan kas­va­nut. Palk­ko­jen voi­ma­kas nou­su ei ole eläk­kei­tä juu­ri­kaan nos­ta­nut. Kan­sa­ne­dus­ta­ja Kim­mo Kil­ju­nen vei asi­an te­hok­kaas­ti edus­kun­taan. Yk­si­kään puo­lue ei ha­lun­nut jär­jes­tel­mää muut­taa.

En to­del­la­kaan ka­deh­di Suo­men joh­ta­via po­lii­tik­ko­ja niin hal­li­tus­puo­lu­eis­sa kuin op­po­si­ti­os­sa­kin. Val­ti­on vel­ka kun on jo lä­hes 140 mil­jar­dia eu­roa, ei­hän ve­la­no­ton lop­pua ole nä­ky­vis­sä. Yk­sis­tään ve­lan ko­rot­kin ovat mil­jar­di eu­roa vuo­des­sa. Ta­lou­den kes­tä­vyys­va­je on 7–19 mil­jar­dia eu­roa. Sen ver­ran val­ti­on pi­täi­si siis sääs­tää, jot­ta bud­je­tin me­not ja tu­lot oli­si­vat ta­sa­pai­nos­sa. To­tuus on myös se, et­tä mitä kau­em­mas ve­lan ly­hen­tä­mis­tä ly­kä­tään, sitä vai­ke­am­paa se tu­lee ole­maan.

Eng­lan­nin­kie­len sana pride tar­koit­taa yl­peyt­tä. Pride-väen mu­kaan mo­ni­nai­suus on sitä, et­tä kaik­ki voi­vat ol­la yl­pei­tä omas­ta it­ses­tään – niin enem­mis­töt kuin vä­hem­mis­töt­kin, niin he­te­rot, bi­sek­su­aa­lit, ho­mot ja les­bot kuin cis- ja tran­sih­mi­set, sin­kut ja pa­riu­tu­neet, iäs­tä, am­ma­tis­ta, taus­tas­ta ja ko­ti­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.

Lau­ta­mies­jär­jes­tel­män yl­lä­pi­to on he­rät­tä­nyt kes­kus­te­lua sen ole­mas­so­los­ta vii­mei­set vuo­det. Lau­ta­mies­ten his­to­ria on Suo­mes­sa al­ka­nut 1700–1800 lu­vul­la. Lau­ta­mie­hiä on Wi­ki­pe­di­an tie­don mu­kaan ol­lut jos­kus jopa 12 hen­ki­löä is­tun­nos­sa.

Hy­vin­voin­ti­a­lue aloit­taa toi­min­tan­sa vuo­den 2023 alus­sa ja sen saa­ma val­ti­on ra­hoi­tus on tä­män het­ki­sen ar­vi­oin mu­kaan huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi, kuin ar­vi­oi­tu tar­ve – ja väli kas­vaa edel­leen. Ra­hoi­tuk­sel­la tu­lee voi­da tuot­taa stra­te­gi­an ja alu­een tar­peen mu­kai­set laa­duk­kaat ja vai­kut­ta­vat pal­ve­lut, sik­si so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­sen tu­lee pe­rus­tua ajan­ta­sai­seen, luo­tet­ta­vaan sekä ver­tai­lu­kel­poi­seen tie­toon. Tie­to pal­ve­lui­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta tu­kee ta­lou­del­lis­ta oh­jaus­ta ja aut­taa oh­jaa­maan käy­tet­tä­vis­sä ole­via re­surs­se­jam­me te­hok­kaas­ti ja kus­tan­nus­vai­kut­ta­vas­ti.

Tänä vuon­na Ruo­na­lan ui­ma­ran­taan on ra­ken­net­tu kak­si pu­keu­tu­mis­kop­pia, kau­nis pöy­tä ja kak­si is­tuin­ta. Tä­män li­säk­si ui­ma­ran­nal­le on tuo­tu ai­ka pal­jon hiek­kaa. Kii­tos sii­tä!

Kari Va­len to­te­si (PK 23.6) mi­nun lau­ko­neen Ylen aa­mus­sa ”ko­vaa teks­tiä”. En ole esit­tä­nyt asu­mis­tu­en pois­ta­mis­ta. Jo­kai­sel­la, joka ei ky­ke­ne hank­ki­maan ih­mi­sar­voi­sen elä­män edel­lyt­tä­mää tur­vaa, on ol­ta­va oi­keus vält­tä­mät­tö­mään toi­meen­tu­loon ja huo­len­pi­toon.

Vuo­sia sit­ten vie­rai­lin Poh­jan­maal­la jos­sain yrit­tä­jä­ta­paa­mi­ses­sa. Ko­koon­tu­mis­pai­kal­la oli ju­lis­te, jos­sa lo­gis­tiik­ka Ame­ri­kas­ta Pa­ci­fi­ciin ja Jää­me­rel­tä Af­rik­kaan jo­ten­kin kum­mas­ti ris­tey­tyi­vät jus­tiin­sa tuos­sa pai­kas­sa, kes­kel­lä ei mi­tään, tiet­tö­mäs­sä ja sa­ta­mat­to­mas­sa pai­kas­sa. Mut­ta oli­han siel­lä hä­jy­his­to­ria ja sitä hyö­dyn­net­tiin oop­pe­roi­ta myö­ten. Kot­ka ja Ky­men­laak­so mit­ta­vi­ne his­to­ri­oi­neen eli­vät tuol­loin­kin kes­kel­lä lois­ta­via lo­gis­ti­sia edel­ly­tyk­siä, niin vaa­ka­suo­ras­sa kuin myös pys­ty­suo­ras­sa suun­nas­sa.

Jan­ne Mak­ku­la, yrit­tä­jien yk­si niis­tä ko­va­palk­kai­sis­ta joh­ta­jis­ta, lau­koi Ylen aa­mus­sa ko­vaa teks­tiä. Näil­lä tee­seil­lä Mak­ku­la lait­tai­si Suo­men kun­toon: an­si­o­si­doin­nai­sen työt­tö­myys­tur­van por­ras­ta­mi­nen, so­si­aa­li­tur­vaan puut­tu­mi­nen, pai­kal­lis­ta so­pi­mis­ta pi­tää li­sä­tä tun­tu­vas­ti sekä asu­mis­tu­ki ko­ko­naan pois. Mei­na­sin juo­da aa­mu­kah­vit vää­rään kurk­kuun. Näin nämä Suo­men Yrit­tä­jät nos­tai­si Suo­men ja vel­kaan­tu­mi­nen puo­lit­tui­si.

Taan­noin po­lii­ti­kot pu­hui­vat sii­tä, et­tä "ei enää kos­kaan yk­sin", ku­ten Suo­mi oli tal­vi­so­dan ai­ka­na. Ei vain mai­ni­ta maa­ta, jon­ka kans­sa Suo­men oli­si pi­tä­nyt ol­la lii­tos­sa tal­vi­so­dan al­la. Oli­si­ko Suo­mel­la pi­tä­nyt ol­la puo­lus­tus­liit­to Neu­vos­to­lii­ton kans­sa? Täl­löin NL ei oli­si hyö­kän­nyt Suo­meen 30. mar­ras­kuu­ta 1939. Ei­kä oli­si hyö­kän­nyt Suo­meen, jos Suo­mi oli­si suos­tu­nut alu­e­luo­vu­tuk­siin Kar­ja­lan kan­nak­sel­la, ja saa­nut Itä-Kar­ja­las­ta enem­män maa­ta vas­ti­neek­si. Suo­men ar­mei­jan ylin joh­to ja Man­ner­heim oli­si­vat suos­tu­neet alu­e­luo­vu­tuk­siin, kos­ka he tie­si­vät Suo­men hä­vi­ä­vän so­dan, jos sii­hen jou­du­taan.