Van­hus­ten tar­vit­se­ma hoi­va ja huol­to on tä­nään­kin tär­ke­äs­sä ase­mas­sa Kot­kan kau­pun­gin ja Kym­so­ten toi­min­nois­sa. Olem­me­ko me va­rau­dut­tu myös tu­le­viin ”ruuh­ka­vuo­siin”, jot­ka ai­heu­tu­vat mei­dän suur­ten ikä­luok­kien tul­les­sa van­hu­si­kään? Eri­lai­sis­sa vä­es­tö­ti­las­tois­sa nä­kyy sel­väs­ti van­hus­ten mää­rän kas­vu, ny­kyi­seen ver­rat­tu­na, tu­le­vi­na vuo­si­na. Van­him­mat meis­tä suur­ten ikä­luok­kien ”ka­ka­rois­ta” ovat jo 76-vuo­ti­ai­ta. Var­si­nais­ta hoi­vaa tar­vit­se­via ei vie­lä täs­sä iäs­sä ole­vis­ta ole ko­vin run­saas­ti. Mut­ta kun men­nään muu­ta­mia vuo­sia eteen­päin, mei­tä tu­lee hoi­van ja eri­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta ole­maan mel­koi­nen mää­rä. On­ko yh­teis­kun­ta val­mis koh­taa­maan nämä van­hus­ten ”ruuh­ka­vuo­det”?

Kot­kan ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen ym­pä­ril­lä on käy­ty vil­kas­ta kes­kus­te­lua ja esi­mer­kik­si Ky­men­suu-leh­den ju­tus­sa epäil­lään ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen so­vel­tu­vuut­ta to­del­li­siin ta­pah­tu­ma­tar­pei­siin.

Kaik­kea tu­li­si tar­kas­tel­la ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta, sil­lä usein pal­ve­luun pa­nos­ta­mi­nen sääs­tää muu­al­ta. Esi­mer­kik­si pä­te­vät ja mo­ti­voi­tu­neet kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat tai Nep­sy-val­men­ta­jat te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti opet­ta­jien tu­ke­na. Pi­tää pys­tyä pa­nos­ta­maan hei­dän kou­lu­tuk­seen­sa ja riit­tä­vään mää­rään, jol­loin sääs­te­tään mo­nis­sa laa­ja­mit­tai­sis­sa kor­jaa­vis­sa toi­mis­sa.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen hin­ta on nous­sut nyt heti al­ku­vai­hees­sa 35 mil­joo­naan eu­roon. Ai­van var­maa on, et­tä en­nen kuin ra­ken­nus on val­mis tul­laan tar­vit­se­maan vie­lä kym­me­ni­sen mil­joo­naa eu­roa li­sää ra­hoi­tus­ta. Eli lo­pul­li­nen hin­ta tu­lee ole­maan jos­sain 40 – 50 mil­joo­nan eu­ron vä­lis­sä.

Näin ko­ro­nan vai­vaa­mas­sa yh­teis­kun­nas­sa tu­lee ris­ki­ryh­mien jou­kos­sa vah­vas­ti esiin eri­lai­set syö­pää sai­ras­ta­vat ryh­mät. Uu­sia sai­ras­tu­nei­ta tule li­sää, joka vuo­si noin 30 000 hen­ki­löä. Kir­jo on to­del­la laa­ja. Ylei­sim­mät ovat nais­ten koh­dal­la rin­ta­syö­vät. Mies­ten puo­lel­la suu­rin ryh­mä on etu­rau­ha­sen syö­vän eri va­ri­an­tit. Tus­kin ai­van täy­sin sa­man­lais­ta ta­paus­ta on, kos­ka ih­mi­sen omat pe­rus­ti­lat poik­ke­a­vat var­sin pal­jon. Kaik­ki hoi­to­muo­dot ovat eli­mis­töä ra­sit­ta­via. Poik­keuk­sia ovat hen­ki­löt, joil­la kaik­ki su­juu lä­hes huo­maa­mat­to­mas­ti. Hei­tä­kin jou­kos­sa on, ku­ten toi­nen ää­ri­pää, jois­sa eli­mis­tö ko­kee py­sy­viä muu­tok­sia. Se jää myös näis­sä ta­pauk­sis­sa ra­sit­teek­si hen­ki­sel­le puo­lel­le.

Kot­kan kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti syk­syl­lä 2017 osal­lis­tua Kan­ta­sa­ta­man ta­pah­tu­ma­kes­kus­hank­kee­seen 20 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Syk­syl­lä 2019 uu­si hin­ta oli 24,2 mil­joo­naa eu­roa. Han­keen ta­ka­na ei ole ol­lut yk­si­mie­li­syyt­tä.

Kes­kuk­sen hin­ta-ar­vi­on nou­su 11 mil­joo­nal­la on saa­nut ih­mi­set liik­keel­le. En epäi­le het­ke­ä­kään hank­keen mer­ki­tys­tä tai tar­vet­ta, mut­ta pie­ni nä­kö­kul­ma­ni kes­kus­te­luun.

Kot­kan uu­si kau­pun­gin­puu­tar­hu­ri ker­toi aja­tuk­sia työs­tään ja esit­te­li tu­le­vaa. Hän ker­toi mm. Kan­ta­sa­ta­maan pe­rus­tet­ta­vas­ta uu­des­ta puis­tos­ta, joka pe­rus­te­taan uu­sien ul­jai­den ra­ken­nus­ten ta­ka­pi­hal­le, jon­ka hän mää­rit­te­li lät­ty­maak­si. Tämä ta­ka­pi­ha ei ole mikä ta­han­sa lät­ty­maa, vaan alue on pe­rin­tei­käs­tä sa­ta­ma-alu­et­ta, jol­la on ri­kas his­to­ria.

Ih­met­te­len suu­res­ti, mik­si Kot­kan ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen kus­tan­nus­ten nou­sus­ta ker­ro­taan vas­ta nyt jul­ki­suu­des­sa? Leh­ti­tie­to­jen mu­kaan asia on tul­lut joil­le­kin yl­lä­tyk­se­nä? It­se olen koko hank­keen alus­ta as­ti ol­lut sitä miel­tä, et­tä ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set tu­le­vat ole­maan vä­hin­tään 40 mil­joo­naa eu­roa. Nyt ol­laan jo to­del­la lä­hel­lä.

Kot­ka on hyvä paik­ka asua. On mer­ta, on vir­taa, on his­to­ri­aa. Mut­ta Kot­kas­sa ei ole yh­tään it­se­näi­syy­teem­me 1917–1920 joh­ta­neit­ten hen­ki­löi­den tai jouk­ko­jen pat­sas­ta tai muis­to­merk­kiä. Ti­lan­ne on ab­sur­di. Asi­an­ti­lan muu­tok­sil­la tai sen säi­lyt­tä­mi­sel­lä on suu­ri mer­ki­tys sekä mei­dän kot­ka­lais­ten et­tä muit­ten mie­li­ku­vaan kau­pun­gis­tam­me.

Mitä laa­jen­net­tu op­pi­vel­vol­li­suus käy­tän­nös­sä tu­lee tar­koit­ta­maan ja mitä vel­vol­li­suuk­sia se tu­lee kun­nil­le li­sää­mään? Lain on tar­koi­tus tul­la voi­maan 1.8.2021. Ra­han­me­noa se ai­na­kin li­sää kun­nil­le, ja se kuin­ka pal­jon val­tio kun­nil­le täs­tä hy­vit­tää, on jää­nyt hy­vin epä­sel­väk­si. Aja­tus on toki kau­nis, mo­nin koh­din eri­no­mai­nen. Hy­väl­tä­hän se kuu­los­taa, et­tä kai­kil­le tar­jo­taan il­mai­nen toi­sen as­teen opis­ke­lu­paik­ka, sa­moin il­mai­set kir­jat, ruo­kai­lut yms. Ei­vät toki il­mai­sia kun­nil­le ja ve­ron­mak­sa­jil­le, mut­ta sil­ti hy­viä ja kan­na­tet­ta­via asi­oi­ta eh­dot­to­mas­ti, jos...

Opis­ke­li­joi­den mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja uu­pu­mus ovat nous­seet tänä ke­vää­nä vilk­kaan kes­kus­te­lun koh­teek­si. Kaak­kois-Suo­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun opis­ke­li­joil­le teet­tä­mäs­sä ky­se­lys­sä vii­me vuo­den lo­pus­sa 44 pro­sent­tia noin 1300 vas­taa­jas­ta ker­toi, et­tei voi hy­vin. Kor­ke­a­kou­lun si­säl­lä on ti­lan­tee­seen py­rit­ty vai­kut­ta­maan alus­ta saak­ka ja koko ajan poh­di­taan eri­lai­sia kei­no­ja opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­nin ta­kaa­mi­sek­si. Vaik­ka te­koi­hin on ryh­dyt­ty niin kaik­keen ei pys­ty­tä vai­kut­ta­maan. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä suu­rim­mat haas­teet ja on­gel­mat ei­vät ole kor­ke­a­kou­lu­jen rat­kais­ta­vis­sa.

Kou­vo­lan tar­jo­a­man kult­tuu­rin läh­tö­koh­ta­na tu­lee ol­la mah­dol­li­sim­man laa­jaa ih­mis­jouk­koa kos­ket­ta­vien pal­ve­lu­jen yl­lä­pi­tä­mi­nen ja ke­hit­tä­mi­nen. Tai­teel­la on suu­ri voi­ma ja mah­dol­li­suus yh­dis­tää ih­mi­siä. Tai­teen uni­ver­saa­li kie­li an­taa mah­dol­li­suu­den kas­vat­taa yh­teis­hen­keä, jol­la on ai­na ol­lut yh­teis­kun­taa vah­vis­ta­va vai­ku­tus. Tämä oli­si hyvä ot­taa huo­mi­oon kult­tuu­ri­a­vus­tuk­sia ja mää­rä­ra­ho­ja ja­et­ta­es­sa. Avus­tus­jär­jes­tel­mää tu­lee kai­ken kaik­ki­aan tuu­let­taa ja pur­kaa ide­o­lo­gis­ta ja po­li­ti­soi­tu­nut­ta toi­min­ta­kult­tuu­ria.

Vih­rei­den kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat Lee­na Grii­na­ri ja Riti Juk­ka­ra-Lyy­ti­nen ot­ti­vat mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan kan­taa po­liit­tis­ten päät­tä­jien yh­teis­työ­tai­toi­hin sekä puo­lu­e­ra­jat ylit­tä­vään yh­teis­työ­hön. He ovat täy­sin oi­ke­as­sa. Yk­si mies, tai nai­nen, yk­si ryh­mä, tai yk­si puo­lue ei saa ai­kaan kaik­kea yk­sin. Tar­vi­taan yh­teis­työ­tä, vaik­ka vä­lil­lä se tun­tuu­kin mah­dot­to­mal­ta.

Oli su­rul­lis­ta lu­kea leh­des­tä uu­den puu­tar­hu­rim­me Mar­ko Pe­sun il­moi­tus, et­tä vuo­des­ta 2000 as­ti ol­lut On­ni Vil­kas leik­ki­bus­si on tul­lut tien­sä pää­hän, ei­kä sitä voi kor­ja­ta ja et­tä ti­lal­le ra­ken­ne­taan uu­sia leik­ki­vä­li­nei­tä.