Lä­hi­pal­ve­lut ja mie­len­ter­vey­den­hoi­don pa­ran­ta­mi­nen tun­tuu ole­van mo­nen puo­lu­een agen­dal­la näin en­nen vaa­le­ja. Vaa­lien jäl­keen ti­lan­ne tu­lee muut­tu­maan, mi­kä­li hal­li­tus muo­dos­tuu puo­lu­eis­ta, joil­la on ko­vim­mat sääs­tö­lis­tat ja leik­kaus­sum­mat. Mie­len­ter­vey­den on­gel­mat mak­sa­vat yh­teis­kun­nal­le jo 11 mil­jar­dia eu­roa, ja nii­hin on sat­sat­ta­va myös ra­hal­li­ses­ti, ei pel­käs­tään pu­heis­sa en­nen vaa­le­ja.

Ul­ko­maan­kau­pan mer­ki­tys konk­re­ti­soi­tuu vie­rai­lul­la Suo­men suu­rim­mas­sa yleis­sa­ta­mas­sa – Ha­mi­na-Kot­ka Sa­ta­man Mus­sa­lon yk­si­kös­sä. Sa­ta­ma kuu­luu kes­kei­sim­piin EU:n alu­een Ten-T ydin­ver­kon sa­ta­miin, joi­ta on 80. Kou­vo­la-Kot­ka vä­li­nen rai­de­o­suus, jon­ka pääs­sä sa­ta­ma si­jait­see, on Suo­men vilk­kaim­min lii­ken­nöi­ty ra­ta­o­suus. Joka 5. ul­ko­mail­le vie­ty rah­ti­ton­ni kul­kee Ha­mi­na-Kot­ka Sa­ta­man kaut­ta. Jo­kai­nen ym­mär­tää, kuin­ka suu­ris­ta sum­mis­ta sil­loin pu­hu­taan – ja kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä on var­mis­taa, et­tä lii­ken­ne- ja sa­ta­mainf­ra riit­tää ja kes­tää. Ei voi käy­dä niin, et­tä lii­ken­ne­tu­kos­ten, tek­nis­ten vi­ko­jen tai mui­den syi­den ta­kia rah­ti myö­häs­tyy lai­vas­ta ja löy­tää pa­rem­min toi­mi­van rei­tin. Kas­va­vil­le rah­ti­mää­ril­le tar­vi­taan vaih­to­eh­toi­sia reit­te­jä teh­tail­ta sa­ta­miin. Seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la ra­tain­ves­toin­te­ja tu­lee li­sä­tä. Pelk­kiä hen­ki­lö­lii­ken­teen ra­ta­o­suuk­sia ei pidä ra­ken­taa, mut­ta ole­mas­sa ole­vaa inf­raa ja ka­lus­toa sitä vas­toin pi­tää­kin ke­hit­tää etu­no­jas­sa.

Il­man toi­min­ta­ky­kyis­tä kan­saa Suo­mi on pu­las­sa. Kan­sa­lais­ten toi­min­ta­ky­vyn kan­nal­ta saam­me ikä­viä uu­ti­sia jo­kai­sen ikä­ryh­män koh­dal­ta jat­ku­vas­ti. Tämä on koko yh­teis­kun­nan yh­tei­nen haas­te ja sen rat­kai­se­mi­ses­sa tar­vi­taan kaik­kia mah­dol­li­sia yh­teis­kun­nan osa-alu­ei­ta: per­hei­tä, seu­ro­ja, kou­lu­ja, kun­tia ja päät­tä­jiä.

UKK-ins­ti­tuu­tin tuo­rei­den las­kel­mien ja lii­kun­ta­ra­por­tin tu­lok­sien mu­kaan liik­ku­mat­to­muus ai­heut­taa vuo­sit­tain yli 3 mil­jar­din eu­ron kus­tan­nuk­set. Kaak­kois-Suo­mes­sa suo­rat liik­ku­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set ovat noin 100 mil­joo­naa eu­roa per vuo­si: Ete­lä-Sa­vos­sa noin 34 mil­joo­naa eu­roa, Ky­men­laak­sos­sa 33 mil­joo­naa eu­roa ja Ete­lä-Kar­ja­las­sa 32 mil­joo­naa eu­roa.

Vih­reä siir­ty­mä on Suo­mel­le val­ta­va mah­dol­li­suus. Sii­hen liit­ty­vät in­ves­toin­nit ar­vi­oi­daan ole­van Suo­mes­sa yli 100 mil­jar­din eu­ron luok­kaa vuo­teen 2050 men­nes­sä. Se on myös val­ta­va mah­dol­li­suus Ky­men­laak­sol­le, jol­la on vah­va te­ol­li­nen pe­ri­mä. Nii­den ar­vi­oi­daan tuot­ta­van jopa 5 pro­sen­tin li­säyk­sen maam­me BKT:hen.

Yk­si suur­ta ih­me­tys­tä he­rät­tä­nyt leik­kaus täl­lä hal­li­tus­kau­del­la koh­dis­tui Kela-kor­vauk­siin. Ny­kyi­sen hal­li­tuk­sen ma­te­ma­tiik­ka vai­kut­taa täs­sä yh­tey­des­sä pe­rin ly­hyt­nä­köi­sel­tä ja ou­dol­ta.

On­ko mi­tään jär­keä ve­rot­taa työ­tö­män työ­mark­ki­na­tu­kea 20 pro­sen­til­la? Net­to­tu­lo jää pal­jon al­le lain ja EU:n so­si­aa­li­sen kaa­ren vel­voit­tei­den. Työt­tö­män on pak­ko ha­kea jat­ku­vas­ti toi­meen­tu­lo­tu­kea se­viy­ty­äk­seen edes jo­ten­kin ar­jes­ta. Mo­nien ar­ki on hel­vet­tiä toi­meen­tu­lo-on­gel­mien ta­kia, kos­ka lei­pä­jo­nois­sa­kaan ei ole tar­peek­si ja­et­ta­vaa.

Tu­le­vien päät­tä­jien tu­lee teh­dä töi­tä sen eteen, et­tä yk­si­ny­rit­tä­jil­lä, työ­nan­ta­jil­la ja muil­la yrit­tä­jyy­den muo­doil­la on ti­laa toi­mia ja kas­vaa jat­kos­sa­kin. Tämä on hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me tur­vaa­mi­sek­si vält­tä­mä­tön­tä. Tar­vit­sem­me yri­tyk­siä in­no­voi­maan uut­ta toi­min­taa, vas­taa­maan muut­tu­van maa­il­man tar­pei­siin sekä ki­rit­tä­mään kil­pai­lua.

Eu­roo­pan Uni­o­nin par­la­ment­ti hy­väk­syi kan­tan­sa ener­gi­a­te­hok­kuus­di­rek­tii­viin joka kos­ket­taa Suo­mes­sa noin 1,5 mil­joo­naa asun­toa ja noin 570 000 oma­ko­ti­ta­loa. Kiin­teis­tö­liit­to on ar­vi­oi­nut, et­tä Suo­mes­sa kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 21 mil­jar­dia eu­roa.

Olet Kou­vo­lan kau­pun­ki päät­tä­nyt, et­tä me van­hat ja vam­mai­set em­me saa lu­men­pois­to­a­pua pi­ha­liit­ty­miim­me. Olem­me us­ko­neet saa­vam­me isäl­lis­tä huo­len­pi­toa niin kuin pe­rus­tus­la­ki ja kun­ta­la­ki hy­vin­voin­nis­ta mää­rää huo­leh­ti­maan. Toki apu­ja saa hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­non eri läh­teis­tä, mut­ta ei käy­tän­nös­sä pi­ha­töi­hin. Mak­su­se­te­lil­lä työ tu­lee kal­liik­si ja han­ka­lak­si.

Voi­ko Ko­koo­muk­sen pu­hen­n­joh­ta­ja Pet­te­ri Or­pon pu­heet ol­la edes tot­ta? Kä­sit­tä­mä­tön­tä, tai sit­ten on lint­sat­tu, eh­kä ma­ti­kan tun­neil­ta kou­lus­sa.

Vaa­li­ko­nee­seen si­säl­tyi kuop­pa, jo­hon lan­ke­sin. Kun ky­syt­tiin, kan­na­tat­ko Itä­ra­taa, en aja­tel­lut sen tar­koit­ta­van Kou­vo­lan kaut­ta lin­jat­tua Itä­ra­taa vaan tie­ten­kin itäis­tä ran­ta­ra­taa.

Lain­sää­dän­tö on vii­me hal­li­tus­kau­den ai­ka­na muut­tu­nut niin, et­tä ter­me­jä isä ja äi­ti on alet­tu kor­vaa­maan muil­la ter­meil­lä. Esi­mer­kik­si per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä 2022 äi­tiys­päi­vä­ra­ha muut­tui ras­kaus­ra­hak­si. Äi­tiy­den kä­si­te teks­tis­tä häi­vy­tet­tiin. Trans­lain myö­tä ei pu­hu­ta enää äi­dis­tä ja isäs­tä vaan syn­nyt­tä­jäs­tä ja siit­tä­jäs­tä.

Ank­ku­rin Tori-pals­tal­la 8.3.2023 moi­tit­tiin ni­met­tö­miä her­jo­ja heit­te­le­viä res­su­koi­ta, jot­ka ei­vät us­kal­la esiin­tyä omal­la ni­mel­lään. Ni­met­tö­mil­lä vies­teil­lä on kui­ten­kin se etu, et­tä ne kiin­nit­tä­vät huo­mi­on it­se asi­aan. Lu­ki­jan eh­kä po­si­tii­vi­nen tai ne­ga­tii­vi­nen mie­li­ku­va kir­joit­ta­jas­ta ei pää­se vai­kut­ta­maan. Sit­ten toi­nen nä­kö­kul­ma.

Suo­meen tar­vi­taan neu­vo­lan li­säk­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­ta avuk­si per­heil­le. Suo­meen ei tar­vi­ta voit­toa tah­ko­a­via si­joi­tus­lai­tok­sia.

Kes­kus­tan mie­les­tä pal­ve­lu­jen lii­ka kes­kit­tä­mi­nen on hai­tal­lis­ta eri­tyi­ses­ti hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le, joil­la sekä fyy­si­nen liik­ku­mis­ky­ky et­tä usein myös ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne ra­joit­ta­vat kau­as kul­ke­mis­ta. Kes­kit­tä­mi­nen voi ol­la hai­tal­lis­ta myös suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa huo­no-osai­suu­den ja jopa kuol­lei­suu­den erot kau­pun­gi­no­sien vä­lil­lä voi­vat ol­la suu­ria. Lä­hi­pal­ve­lun ydin on­kin saa­vu­tet­ta­vuus.

Ky­men­laak­son mie­len­ter­veys- ja päih­de­jär­jes­töt ovat ver­kos­toi­tu­neet vii­me vuo­si­na tii­viis­ti. Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­nen ja yh­teis­työ jul­kis­ten toi­mi­joi­den kans­sa on olen­nais­ta asuk­kai­den hy­vin­voin­nin tur­vaa­mi­sek­si ja sen var­mis­ta­mi­sek­si, et­tä asuk­kaat saa­vat tar­vit­se­man­sa pal­ve­lut. Vah­va ver­kos­to voi par­haim­mil­laan ke­hit­tää hy­viä toi­min­ta­mal­le­ja jul­ki­sen so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon kans­sa to­teu­tet­ta­vak­si toi­min­nak­si. Jär­jes­töt li­sää­vät jul­ki­sen pal­ve­lu­ver­kos­ton tar­jon­taa ja toi­mi­vat pal­ve­lui­den täy­den­tä­ji­nä niil­tä osin, joi­hin jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lut ei­vät rii­tä.

Jul­kis­ta­lou­den nä­ky­mät ovat var­sin häh­myi­set. Val­ti­on­ta­lou­den mil­jar­dien mit­tai­nen lai­na­not­to jää tu­le­van hal­li­tuk­sen har­mik­si ja ke­hi­tyk­sen jar­ruk­si. Jos­ta­kin on lei­kat­ta­va, kun ta­lous­kas­vu, jos sii­tä voi edes pu­hua, ei rii­tä edes ai­em­pien ylen­syö­mis­ten kat­ta­mi­seen. Ar­vat­kaas mis­tä lei­ka­taan?

Kaak­kois-Suo­men kär­sii to­si­a­si­al­li­ses­ti tuu­li­voi­ma­la­kiel­los­ta. Tämä on seu­raus­ta puo­lus­tus­voi­mien vah­vas­ta ja ny­ky­o­lois­sa hy­vin­kin pe­rus­tel­lus­ta roo­lis­ta tuu­li­voi­ma­loi­den lupa-asi­ois­sa.

Ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das on lu­vi­tus­vai­hees­sa pal­jas­tu­nut 60-pro­sent­ti­ses­ti kii­na­lais­ten omis­ta­mak­si ke­mi­ka­li­teh­taak­si. Kii­na pyr­kii maa­il­man­val­taan nk. peh­mein kei­noin, jot­ka kui­ten­kin tar­vit­ta­es­sa hil­jen­tä­vät kri­tii­kin. Se os­taa yli­jää­mil­lään kaik­ki­al­ta maa­ta, pel­toa, sa­ta­mia ja osak­kei­ta, raa­ka-ai­nei­ta sekä yri­tyk­siä. Kii­na ”lai­noit­taa” 3. maa­il­man mais­sa tie-, rau­ta­tie- ja sa­ta­ma­hank­kei­ta, jot­ka mak­su­ky­vyt­tö­mil­tä siir­ty­vät kii­na­lai­seen omis­tuk­seen. Kii­na pyr­kii stra­te­gis­ten re­surs­sien ja ta­lou­den hal­lin­taan ei­kä se toi­mis­saan ky­se­le ih­mi­soi­keuk­sien pe­rään. Kii­na­lai­sen te­ol­li­suu­den pääs­tä­mi­nen Suo­men ta­lou­teen ja raa­ka-ai­nei­den hal­lin­taan on stra­te­gi­nen vir­he. Täs­sä ta­pauk­ses­sa oli tar­jol­la län­ti­si­ä­kin ope­raat­to­rei­ta.