Olen ra­kas­ta­nut te­at­te­ria lap­ses­ta as­ti. Ki­pi­nä syt­tyi Val­ke­a­lan ke­sä­te­at­te­ril­la isän har­ras­tus­ta seu­ra­ten. Ylä­kou­lui­käi­se­nä me­nin mu­kaan Kuu­san­kos­ken te­at­te­rin nuo­ri­so­ryh­mään. Ja sil­le te­at­te­ri­tiel­le jäin. Ai­koi­naan olen viet­tä­nyt Kuu­san­kos­ki­ta­lol­la ym­pä­ri­pyö­rei­tä päi­viä ja vuo­sia. Tä­män syk­syn ajan ko­ko­an Kou­vo­lan kau­pun­gin kult­tuu­ri­oh­jel­maa eli ts. tu­le­vai­suus­ku­vaa. Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta kä­sin en pys­ty ole­maan kom­men­toi­mat­ta vii­me­ai­kais­ta kes­kus­te­lua, jon­ka aloi­te Kou­vo­lan te­at­te­rin si­joit­ta­mi­ses­ta Kuu­san­kos­kel­le he­rät­ti. Kaik­ki kun­nia roh­ke­al­le ja uu­den­lai­sel­le avauk­sel­le. Täs­tä huo­li­mat­ta mie­li­pi­tee­ni on, et­tä kau­pun­kim­me am­mat­ti­te­at­te­rin paik­ka on ja py­syy kau­pun­gin kes­kus­tas­sa.

Me suo­ma­lai­set olem­me tot­tu­neet, et­tä säh­köä on ai­na saa­ta­vis­sa ja yleen­sä myös ver­rat­tain edul­li­ses­ti. Nyt rik­kou­tu­neet säh­kö­mark­ki­nat kul­jet­ta­vat säh­kön hin­taa ylös­päin ki­pu­a­vas­sa vuo­ris­to­ra­das­sa, ei­kä ar­jen kus­tan­nus­ten kans­sa kär­vis­te­le­vil­lä ko­ti­ta­louk­sil­la ole kä­si­jar­ru­vi­pua ulot­tu­vil­la.

Eläm­me kris­til­li­sen pe­rin­teen omaa­vas­sa maas­sa, jos­sa on kak­si val­ti­on kirk­koa. Evan­ke­lis­lu­terl­lai­nen ja or­to­dok­si­nen kirk­ko ovat oi­keu­tet­tu­ja kir­kol­lis­ve­ron kan­ta­mi­seen, joka ta­kaa pit­käl­ti ta­lou­den. Suo­ma­lai­sis­ta on par­haim­mil­laan kuu­lu­nut yli 90 pro­sent­tia lu­te­ri­lai­seen kirk­koon. Osuus on vä­he­ne­mään päin.

Lap­sen edun en­si­si­jai­suus on mää­ri­tel­ty YK:n lap­sen oi­keuk­sien so­pi­muk­ses­sa. Käy­tän­nös­sä lap­sen edun en­si­si­jai­suus tar­koit­taa sitä, et­tä on ai­kuis­ten vel­vol­li­suus et­siä lap­sel­le pa­ras­ta rat­kai­sua joka ti­lan­tees­sa. Lap­sen etu ei voi täy­si­mää­räi­ses­ti to­teu­tua, jol­lei lap­si it­se ole saa­nut esit­tää asi­as­sa nä­ke­myk­si­ään, tul­la kuul­luk­si ja va­ka­vas­ti ote­tuk­si. Lap­sen nä­ke­mys­ten kun­ni­oit­ta­mi­nen ja las­ten ja nuor­ten va­ka­vas­ti ot­ta­mi­nen on myös it­ses­sään kei­no suo­jel­la hei­tä: lap­si, joka ko­kee, et­tä hän­tä kuul­laan ar­jen pie­nis­sä asi­ois­sa, ym­mär­tää, et­tä isois­ta­kin ker­to­mi­nen kan­nat­taa.

Lap­sen edun en­si­si­jai­suus on mää­ri­tel­ty YK:n lap­sen oi­keuk­sien so­pi­muk­ses­sa. Käy­tän­nös­sä lap­sen edun en­si­si­jai­suus tar­koit­taa sitä, et­tä on ai­kuis­ten vel­vol­li­suus et­siä lap­sel­le pa­ras­ta rat­kai­sua joka ti­lan­tees­sa. Lap­sen etu ei voi täy­si­mää­räi­ses­ti to­teu­tua, jol­lei lap­si it­se ole saa­nut esit­tää asi­as­sa nä­ke­myk­si­ään, tul­la kuul­luk­si ja va­ka­vas­ti ote­tuk­si. Lap­sen nä­ke­mys­ten kun­ni­oit­ta­mi­nen ja las­ten ja nuor­ten va­ka­vas­ti ot­ta­mi­nen on myös it­ses­sään kei­no suo­jel­la hei­tä: lap­si, joka ko­kee, et­tä hän­tä kuul­laan ar­jen pie­nis­sä asi­ois­sa, ym­mär­tää, et­tä isois­ta­kin ker­to­mi­nen kan­nat­taa.

Suo­mi on hen­ki­ses­sä ala­ku­los­sa, jon­ka voi kat­soa al­ka­neen pe­rus­kou­lun tu­lon myö­tä. Kan­sa­kou­lu ”tuot­ti” yk­si­löi­tä. Pe­rus­kou­lu taas suu­rel­ta osin muun mu­as­sa in­dokt­ri­naa­ti­on kaut­ta ”kä­det­tö­miä ja ham­paat­to­mia” hei­kon fyy­si­sen ja hen­ki­sen kes­tä­vyy­den omaa­via ta­sa­päi­syyk­siä.

Päi­vä­leh­ti kä­sit­te­li mm. eh­dok­kai­den suh­tau­tu­mi­ses­ta sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien vih­ki­mi­seen. Oli­sin toi­vo­nut hie­man tar­kem­paa ana­lyy­sia, esi­mer­kik­si ryh­mien suh­tau­tu­mi­sen asi­aan, jo­ten tein sen it­se.

Kot­kan kau­pun­gin ta­lou­sar­vi­o­ta kä­si­tel­lään val­tuus­tos­sa maa­nan­tai­na. Suun­ni­tel­mis­sa on pal­ka­ta vii­si kou­lu­nuo­ri­so­työn­te­ki­jää seu­raa­van kol­men vuo­den ai­ka­na por­ras­te­tus­ti. Sil­lä toki pääs­tään al­kuun.

Kirk­ko­vaa­lit tu­le­vat, ja taas pos­ti­laa­ti­kois­ta tu­lee täyn­nä leh­ti­siä eh­dok­kais­ten ku­vis­ta. Mut­ta, en­sin se ky­sy­mys, on­ko Ju­ma­la ole­mas­sa vai on­ko se loh­tu mo­nen elä­mään ns. sa­tu­hah­mo­na. Sii­tä voi ai­na kiis­tel­lä, yh­tä to­tuut­ta ei ole, em­me voi muu­ta kuin kuol­la ja vas­ta sit­ten to­de­ta mikä on oi­kea vas­taus.

Kun tänä syk­sy­nä ih­mis­ten toi­vees­ta pää­tin pe­rus­taa Val­lan­ku­mous­puo­lu­een, niin moni on ky­sy­nyt, et­tä mi­hin Suo­mi tar­vit­see uu­sia puo­lu­ei­ta. Olen en­sin pyy­tä­nyt ky­sy­jiä it­se miet­ti­mään, et­tä mi­ten van­hat puo­lu­eet ovat hei­dän mie­les­tään on­nis­tu­neet hoi­ta­maan Suo­men val­ti­on- ja suo­ma­lais­ten asi­oi­ta. Omas­ta mie­les­tä­ni Suo­men ti­lan­ne on to­del­la hä­lyt­tä­vä, ja jo­tain on teh­tä­vä. Suo­mi on tu­hon tiel­lä, ei­kä sen saa an­taa jat­kua. Tu­ho­a­mi­sen huo­maa, jos jät­tää po­lii­tik­ko­jen pro­pa­gan­dan huo­mi­ot­ta, ja tar­kas­te­lee Suo­men ti­laa re­hel­li­se­nä it­sel­leen.

Läh­tö­koh­dat ovat haas­teel­li­set. Kau­pun­ki on yli­vel­kaan­tu­nut ei­kä tu­le­vien vuo­sien ras­kaan in­ves­toin­ti­oh­jel­man myö­tä ole hel­po­tus­ta näh­tä­vis­sä. Kau­pun­gin asu­kas­mää­rä las­kee si­ten, et­tä vä­ki­lu­kum­me alit­taa pian 50 000.

Edus­kun­taan on tu­los­sa la­kie­si­tys EU-mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vil­le ra­joi­tuk­sia maa­no­mis­tuk­seen Suo­mes­sa. Täs­tä on kes­kus­tel­tu jo kau­an ai­kaa, tai­si ol­la 1994 kun edus­kun­ta kiel­si asun­to-osa­keyh­ti­öi­den yh­ti­ö­jär­jes­tyk­sis­tä koh­dan, mikä kiel­si myy­mäs­tä asun­to-osak­kei­ta ul­ko­maa­lai­sil­le. Sil­loin sitä pi­det­tiin hy­vä­nä asi­a­na kos­ka sat­tu­nees­ta syys­tä suo­ma­lai­sil­la ei ol­lut sil­loin ra­haa os­taa asun­to­ja, päin­vas­toin nii­tä myy­tiin – jos saa­tiin myy­dyk­si. Oli lama-ai­ka.

Kou­vo­lan kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pää­tös, jos­sa toi­mi­a­lo­jen tu­lee sääs­tää 3 mil­joo­naa eu­roa ra­haa ener­gi­a­kus­tan­nuk­sis­ta: mik­si tämä pää­tös on epä­sel­vä ja on­gel­mal­li­nen?

KSS-Ener­gia haki 50 mil­joo­nan eu­ron ta­kaus­ta Kou­vo­lan kau­pun­gil­ta ja sai 50 mil­joo­nan lai­nan. Yh­ti­ön mu­kaan: ”käyt­tö­pää­o­man ra­hoi­tus­tar­ve liit­tyy suu­rel­ta osin ener­gi­a­lii­ke­toi­min­nan syk­liin. KSS Ener­gi­an oman tuo­tan­non osuus kat­taa noin vii­de­so­san myy­tä­väs­tä säh­kö­e­ner­gi­as­ta. Pää­o­san myy­tä­väs­tä ener­gi­as­ta yh­tiö hank­kii säh­kö­pörs­sis­tä.”

Olen seu­ran­nut penk­kiur­hei­li­ja­na jää­kiek­koa noin 45 vuot­ta. Jää­kiek­ko on mu­ka­va laji seu­ra­ta kun sii­nä ta­pah­tuu koko ajan, noin pe­ri­aat­tees­sa. Olen ver­ran­nut jää­kiek­koa hy­vään toi­min­ta­e­lo­ku­vaan ja esi­merk­ki­nä vaik­ka Ja­mes Bond-elo­ku­vat. Bon­dit­han on ku­vat­tu si­ten, et­tä kat­so­jaa ei jä­te­tä rau­haan, vaan koh­tauk­set tu­le­vat lä­hes yl­lät­tä­en. Koo­Koo on mi­nul­le ko­ti­jouk­kue ja sen ede­sot­ta­muk­sia olen seu­ran­nut use­am­man vuo­si­kym­me­nen. On­nek­si ad­dik­ti­os­ta olen jo pääs­syt eroon. Ko­tiy­lei­sö toi­voo ja ha­lu­aa, et­tä oma jouk­kue oli­si kär­ki­pääs­sä, var­sin­kin jos on ol­lut hyvä kau­si al­la niin ole­te­taan, et­tä ta­ka­pak­kia ei tu­li­si.

So­dan ai­ka­na käy­tet­ty kie­li ei usein­kaan ole ko­vin tie­teel­lis­tä. Pi­kem­min­kin py­ri­tään luo­maan mie­li­ku­via, jot­ka ku­vaa­vat vi­hol­li­sen pa­ho­lai­sen kal­tai­sek­si ja oman osa­puo­len rau­ha­nen­ke­lik­si.

Vie­täm­me Maa­il­man Mie­len­ter­veys­päi­vää 10.10. Hyvä mie­len­ter­veys on jo­kai­sen pe­ru­soi­keus. Myös laa­duk­kai­den ja hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vien mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den saa­ta­vuus tu­li­si kuu­lua näi­hin pe­ru­soi­keuk­siin. WHO:n mu­kaan jo en­nen glo­baa­lia pan­de­mi­aa vuon­na 2019 maa­il­man­laa­jui­ses­ti ar­vi­ol­ta joka kah­dek­sas ih­mi­ses­tä kär­si mie­len­ter­veys­häi­ri­ös­tä. Sa­ma­nai­kai­ses­ti mie­len­ter­vey­den pal­ve­luis­ta, tai­dois­ta ja ra­hoi­tuk­ses­ta on edel­leen pu­laa. Olem­me ajas­sa, jos­sa eri­ar­voi­suus kas­vaa ja muun mu­as­sa tämä uh­kaa vä­es­tön hy­vin­voin­nin edis­tä­mis­tä. Vaik­ka eläm­me jo vuot­ta 2022, on mie­len­ter­veys­haas­tei­den kans­sa kamp­pai­le­val­le edel­leen ris­ki­nä tul­la lei­ma­tuk­si ja syr­ji­tyk­si. Näi­den vuok­si ih­mis­ten saat­taa ol­la vai­ke­aa ha­kea it­sel­leen tar­vit­se­maan­sa tu­kea, pu­hu­mat­ta­kaan voi­ma­va­ro­jen ra­joit­tu­nei­suu­des­ta.

10.10. on maa­il­man mie­len­ter­veys­päi­vä. Yh­tei­nen kan­sain­vä­li­nen ta­voi­te on nos­taa mie­len­ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen yk­kö­sa­si­ak­si kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa ja Ky­men­laak­sos­sa.