Mie­les­tä­ni Kot­kan muis­to­merk­kien ja pat­sai­den ti­lan­ne on kä­sit­tä­mä­tön. Le­nin tie­de­tään yh­dek­si maa­il­ma­his­to­ri­an pa­him­mis­ta jouk­ko­ter­ro­ris­teis­ta. Hä­net tie­de­tään Suo­men pet­tä­jä­nä ja pu­na­ka­pi­nan tu­ki­ja­na. His­to­ri­a­fak­tat ovat kirk­kaan sel­viä. Meil­lä kui­ten­kin on Le­nin-pat­sas ja Le­nin-muis­to­laat­ta. Leh­ti­kir­joi­tuk­set ovat pai­not­tu­neet pat­saan puol­toon. Nyt Ky­men Sa­no­mien lu­ki­ja­ky­se­ly hyl­käi­si pat­saan. Meil­lä on myös usei­ta 1918 pu­nais­ten muis­to­merk­ke­jä.

Olem­me jou­tu­neet seu­raa­maan Ve­nä­jän aloit­ta­maa jär­kyt­tä­vää so­taa Uk­rai­nas­sa. Pit­käl­li­nen vi­han ja val­hei­den kyl­vä­mi­nen tuot­taa tu­los­ta, joka nä­kyy jouk­ko­hau­toi­na, pa­ko­lais­vir­toi­na ja mas­sii­vi­si­na tu­hoi­na. On syy­tä tar­koin miet­tiä, kuin­ka me vas­taam­me tä­hän vi­haan ja vä­ki­val­taan.

Uk­rai­nan krii­si on nos­ta­nut ko­ros­te­tus­ti esil­le maa­il­man­laa­jui­set raa­ka-ai­nei­den ja ener­gi­an vir­rat. On tul­lut il­mei­sek­si, mi­ten riip­pu­vai­nen Suo­mi on ul­ko­mai­sis­ta re­surs­seis­ta ai­van kes­kei­sis­sä asi­ois­sa, ku­ten ener­gi­an ja ruo­ka­huol­lon alal­la.

Uu­si ui­ma­hal­li Ter­vas­kan­kaal­le vai Ur­hei­lu­puis­toon? Lo­pe­te­taan­ko käy­tö­as­teel­taan pa­ras Kuu­san­kos­ken ui­ma­hal­li? Po­liit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on yh­tä kie­mu­rai­nen kuin ai­ka­naan Ra­ta­mon ja Kuu­san­kos­ken alu­e­sai­raa­lan kes­ki­näi­nen vään­tö. Van­han Kou­vo­lan asuk­kaat,vir­ka­ko­neis­to, ko­koo­muk­sen val­tuus­to­ryh­mä ja Kou­vo­lan Sa­no­mat ovat jo pit­kään aja­neet uut­ta ui­ma­hal­lia Ur­hei­lu­puis­ton sump­puun. Sama näy­tel­mä kuin Ra­ta­mon kans­sa ai­ka­naan.

Tois­sa­ke­sä­nä tuli Kot­kan­saa­rel­la vas­taa­ni kak­si pyö­räi­li­jää Vla­di­vos­to­kis­ta. Hei­dän ai­noa syyn­sä tul­la Kot­kaan oli Le­ni­nin pat­sas. Au­toin hei­tä löy­tä­mään pat­saan.

Käy­tin py­hi­nä ai­kaa vaa­te­kaap­pien sii­vouk­seen. Kat­so­es­sa­ni vaat­tei­ta ja ken­kiä ajat­te­lin, et­tä meil­le ku­lut­ta­jil­le luo­daan val­ta­vas­ti tar­pei­ta. Mai­nok­sis­sa on jäl­leen vaat­tei­ta ke­vään uu­tuus vä­reis­sä, näi­tä hank­ki­mal­la näy­tän pa­rem­mal­ta ja elä­mä hel­pot­tuu tai kun­to ko­he­nee sekä tu­lok­set pa­ra­ne­vat. Tun­tei­siim­me ve­do­taan mo­nin ta­voin ja vai­ku­te­taan os­to­pää­tök­siin.

Kou­vo­lan pää­tök­sen­te­koa oh­jaa par­vi­ä­ly eli men­nään mui­den mu­ka­na. Vaik­ka jyr­kän­teel­tä alas. Kou­vo­las­sa yri­te­tään mat­kia Tam­pe­ret­ta tai Jy­väs­ky­lään, jot­ka ovat kui­ten­kin läh­tö­koh­dil­taan ja vä­es­tö­ke­hi­tyk­sel­tään ai­van eri­lai­sia kau­pun­ke­ja kuin Kou­vo­la.

Myös ra­hal­la on mer­ki­tys­tä hoi­to­työs­sä. Se an­taa te­ki­jöil­leen riit­tä­vän toi­meen­tu­lon ja ta­kaa riit­tä­vän hen­ki­lös­tö­mää­rän. Se rat­kai­see myös, on­ko hoi­ta­jal­la ai­kaa hoi­taa ih­mis­tä hä­nen hoi­don­tar­peen­sa mu­kai­ses­ti. Vai­pan­vaih­to­kier­rok­sel­la ei eh­di juu­ri­kaan py­säh­tyä miet­ti­mään hoi­det­ta­van fyy­sis­tä, psyyk­kis­tä tai so­si­aa­lis­ta hy­vin­voin­tia. Oli­pa ih­mi­nen sit­ten vaa­ti­vas­sa te­ho­hoi­dos­sa tai elä­män lop­pu­vai­heen saat­to­hoi­dos­sa, hoi­don­tar­ve tu­li­si mi­toit­taa sen mu­kaan.

Kou­lu­kir­jat an­ta­vat so­dis­ta usein vää­ris­ty­neen ku­van. So­tia käy­dään nii­den mu­kaan puo­lus­ta­en ih­mi­soi­keuk­sia ja ran­gais­ten nii­den rik­ko­jia. Tuo väit­tä­mä kuu­luu kaik­kien so­tien pe­rus­to­tuuk­siin, nii­hin to­tuuk­siin, jot­ka kuo­le­vat en­sim­mäi­se­nä so­das­sa. Mo­lem­pien osa­puol­ten ar­mei­jat ker­to­vat ole­van­sa pel­käs­tään ”puo­lus­tus­voi­mia”, ei­vät mi­tään so­taa ja tap­pa­mis­ta var­ten kou­lu­tet­tu­ja jouk­ko­ja. Uu­sim­pia ja eri­koi­sim­pia tap­pa­mi­sen peit­te­ly­se­li­tyk­siä oli mää­ri­tel­lä liit­tou­man toi­mia Af­ga­nis­ta­nis­sa ”en­na­koi­vak­si puo­lus­tau­tu­mi­sek­si”.

Kaak­kois-Suo­men vih­re­ät vaa­tii suu­rem­pia alu­e­po­liit­ti­sia kou­lu­tus- ja tut­ki­mu­sin­ves­toin­te­ja vih­re­än siir­ty­män kan­nal­ta mer­kit­tä­viin tut­ki­mus­hank­kei­siin LUT-yli­o­pis­tos­sa, LAB-am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa ja Xam­kis­sa.

Ruot­sin­sal­men­ka­dul­la si­jait­see van­hah­ko, miel­lyt­tä­vän nä­köi­nen, kel­tai­nen puu­ta­lo. Tois­ta vuot­ta ta­los­sa ja sen ai­da­tul­la pi­hal­la ei ole nä­ky­nyt ta­va­no­mais­ta vils­ket­tä tai kuul­tu nau­rua, kiu­kut­te­lua ja ruot­sin ja suo­men kie­len hie­man se­ka­vaa so­ri­naa. Al­ku­tal­vel­la vuo­si sit­ten ta­los­sa to­det­tiin säil­ma­on­gel­mia. Ho­mees­ta joh­tu­en noin 40 las­ta ja koko hen­ki­lö­kun­ta jou­tui­vat siir­ty­mään kau­pun­gil­ta vuok­rat­tui­hin väis­tö­ti­loi­hin, päät­ty­en lo­pul­ta Sa­vot­taan Mus­sa­los­sa.

Muis­to­merk­kei­hin liit­tyy mer­ki­tys eli tär­keä asia, jota ha­lu­am­me muis­taa ja ar­vos­taa. Si­be­lius-puis­to tuo mie­leen mu­sii­kin ja tai­teen, Juha Vai­ni­on­tien laa­tat lem­pe­än ih­mi­syy­den ja hy­vän mie­len. Nämä ar­vot ja­e­taan. Sen si­jaan Le­nin-pat­sas mer­kit­see ih­mi­sil­le vas­tak­kai­sia asi­oi­ta. Esil­le on nous­sut kol­me mer­ki­tys­tä ja ker­to­mus­ta.

Kou­vo­lan kau­pun­gin joh­dos­sa tun­tuu ole­van mel­koi­nen halu hä­vit­tää mei­dän kriit­tis­tä inf­raa, täs­sä ta­pauk­ses­sa myy­dä juu­ri ra­ken­net­tu­ja kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja ja kun­nos­tet­tu­ja pe­las­tu­sa­se­mia. On tot­ta, et­tä myyn­nis­tä tu­li­si ra­haa kau­pun­gil­le, joka kär­sii mer­kit­tä­väs­tä ra­ken­teel­li­ses­ta ali­jää­mäs­tä, mut­ta mi­hin sit­ten raha käy­tet­täi­siin?

Päih­de­hait­to­jen eh­käi­se­mi­nen ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen ei­vät ole vain työ­tä. Ne ovat vä­lit­tä­mis­tä ja huo­leh­ti­mis­ta, mitä voi teh­dä kuka ta­han­sa ja mis­sä ta­han­sa. Eh­käi­se­vän työn voi aja­tel­la ole­van tu­kea ja apua ajois­sa, oli­pa tuen an­ta­ja­na sit­ten am­mat­ti­lai­nen tai lä­hei­nen, tut­ta­va tai naa­pu­ri. Jos­kus tar­vi­taan kuun­te­li­jaa, jos­kus apua ar­ki­seen ti­lan­tee­seen tai yk­si­näi­syy­den vä­hen­tä­mi­seen. Ai­to kon­tak­ti syn­tyy läs­nä­o­los­ta ja ky­vys­tä koh­da­ta ih­mi­nen sel­lai­se­naan. Eh­käi­se­vä työ on en­nen kaik­kea pe­ru­sa­si­ois­ta huo­leh­ti­mis­ta ja myös mah­dol­lis­ten hait­to­jen vä­hen­tä­mis­tä.

Kot­kan edel­li­nen val­tuus­to päät­ti ko­kouk­ses­saan 3.5.2021 hy­väk­syä ää­nes­tys­ten jäl­keen 10 mil­joo­nan eu­ron suu­rui­sen si­joi­tuk­sen Kot­kan Jul­ki­set Kiin­teis­töt Oy:n si­joi­te­tun va­paan pää­o­man ra­has­toon ja edel­leen si­joi­tet­ta­vak­si Backs­taff Oy:n ta­pah­tu­ma­kes­kus Sa­ta­ma Aree­nan ra­ken­nut­ta­mi­sek­si. Eri­ä­vän mie­li­pi­teen jät­ti vih­rei­den val­tuus­to­ryh­mä ja 16 muu­ta val­tuu­tet­tua.

Kaik­ki ys­tä­väl­l­li­set ja avu­li­aat ja var­mas­ti vil­pit­tö­mäs­ti (toi­von mu­kaan) ole­vat ko­ti­ma­joit­ta­jat, ket­kä tar­jo­at­te omaa ko­ti­an­ne so­dan uh­reil­le tur­va­sa­ta­mak­si. Nos­tan hat­tua asi­an suh­teen ihan vil­pit­tö­mäs­ti. On kui­ten­kin ole­mas­sa myös vil­pil­li­siä ma­joit­ta­jia, jois­ta tul­laan vie­lä var­mas­ti myö­hem­min lu­ke­maan ja uu­ti­soi­maan.

Sveit­sin ase­vel­vol­li­set säi­lyt­tä­vät sota-aseen­sa ko­deis­saan myös pal­ve­lu­sa­jan ul­ko­puo­lel­la. Yli kah­dek­san­kymp­pi­nen si­kä­läi­nen ys­tä­vä­ni ker­toi lu­nas­ta­neen­sa pal­ve­lu­sa­seen­sa lo­pul­li­seen ”si­vii­liin” siir­ty­es­sään. Se on hä­nel­lä ko­to­na toi­min­ta­kun­nos­sa. Uk­rai­na päät­ti hä­dän het­kel­lä ja­kaa ha­luk­kail­le kan­sa­lai­sil­le aseet ko­tiin.

Par­hail­laan ra­ken­ne­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­ta­mal­le­ja ja -käy­tän­tö­jä. Tämä ai­ka on mer­kit­tä­vä, sil­lä nyt luo­daan toi­min­ta­ta­vat, jot­ka oh­jaa­vat hy­vin­voin­ti­a­lu­een pää­tök­sen­te­koa ja toi­min­taa pit­käk­si ai­kaa eteen­päin. Lap­si­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti on tär­keä ot­taa osak­si hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­taa alus­ta läh­tien.

Kes­kus­te­lus­sa Kot­kan Le­nin-pat­saas­ta se­koi­te­taan asi­oi­ta pa­hem­man ker­ran. Täs­sä hiu­kan to­si­a­si­oit­ten ker­taus­ta. Jouk­ko­ter­ro­ris­ti Le­ni­nin it­se­näi­syys­tun­nus­tuk­sel­la oli luon­nol­li­ses­ti suu­ri hel­pot­ta­va vai­ku­tus Suo­men hal­li­tuk­seen. Muu oli­si mer­kin­nyt uut­ta so­taa. Le­ni­nin mo­tii­vi oli kui­ten­kin sii­nä, et­tä bols­he­vis­ti­seen yh­tei­söön piti liit­tyä va­paa­eh­toi­ses­ti. Suo­men oli siis it­se­näis­tyt­tä­vä liit­ty­mis­tä var­ten. Tun­nus­ta­mi­sel­la ei juu­ri­kaan ol­lut vai­ku­tus­ta muit­ten mait­ten tun­nus­tuk­sil­le, joi­ta sit­ten tip­pui vuo­si­an mit­taan.