Olen de­ma­rei­den kan­nat­ta­ja ja olen ol­lut eh­dok­kaa­na kun­nal­lis­vaa­leis­sa. Nyt olen po­li­tii­kan tark­kai­li­ja. Seu­raa­vat vaa­lit to­den­nä­köi­ses­ti ko­ke­vat toi­sen ko­van jyt­kyn, eli pe­rus­suo­ma­lai­set ot­ta­vat sen pää­mi­nis­te­ri­kan­nun en­nen hal­li­tus­neu­vot­te­lui­ta suu­rim­pa­na puo­lu­ee­na.

Mik­si mei­dän pe­ru­so­pe­tuk­sen tu­lok­set ovat las­ke­neet? Olem­me ol­leet ala­ti muu­tok­ses­sa, jos­sa uu­sia hank­kei­ta, op­pi­mis­suun­ni­tel­mia ja -is­me­jä on ra­ken­net­tu, mut­ta voi­daan­kin ky­syä, kuin­ka tar­peel­lis­ta tämä kaik­ki on ol­lut? Sel­lais­ta het­keä ei ole ol­lut, jos­sa ope­tus ei oli­si jon­kin­lai­ses­sa muu­tok­ses­sa. Tämä var­mas­ti nä­kyy koko kou­lu­lai­tok­ses­sa. Mik­si pi­tää kor­ja­ta tai muut­taa sel­lais­ta, joka ei ole rik­ki?

Näin on sa­no­nut kult­tuu­ri­toi­mit­ta­ja ja sa­na­tai­de­kou­lut­ta­ja Alek­sis Sa­lus­jär­vi. Hä­nen mu­kaan­sa lu­ku­tai­to tar­koit­taa ky­kyä hal­li­ta sitä ym­pä­ris­töä, jos­sa toi­mii. Lu­ku­tai­to on kei­no sel­vi­tä yh­teis­kun­nas­sa.

Lä­hi­suh­de­vä­ki­val­taan apua ha­ke­vien mää­rä on kas­va­nut mo­nin­ker­tai­ses­ti vii­me vuo­sien ai­ka­na. En­si- ja tur­va­ko­tien lii­ton jä­se­nyh­dis­tyk­sis­tä haki apua yli 23 000 hen­ki­löä. Heis­tä 11000 kär­sii lä­hi­suh­de­vä­ki­val­las­ta, jois­ta yli 5000 lap­sia. On tär­ke­ää tie­dos­taa, et­tä pelk­kä krii­si­a­pu ei rii­tä lä­hi­suh­de­vä­ki­val­las­ta toi­pu­mi­seen, vaan tar­vi­taan pit­kä­jän­tei­sem­pää tu­kea. Ky­men­laak­son En­si- ja tur­va­ko­tiyh­dis­tys ry:n vä­ki­val­ta­työn pal­ve­lu­kes­kus Py­säk­ki tar­jo­aa apua ma­ta­lan kyn­nyk­sen avo­pal­ve­lu­na lä­hi­suh­de­vä­ki­val­lan uh­reil­le, sen kes­kel­lä elä­vil­le lap­sil­le ja vä­ki­val­lan te­ki­jöil­le. Huo­li on, et­tä iso osa lä­hi­suh­de­vä­ki­val­las­ta jää yhä pii­loon, sitä ei tun­nis­te­ta ei­kä ote­ta pal­ve­luis­sa pu­heek­si.

Olen ol­lut yli kym­me­nen vuot­ta ää­nes­tä­mät­tä ja jul­ki­ses­ti huu­del­lut, et­tei täy­si­päi­sen ih­mi­sen kan­na­ta men­nä ää­nes­tä­mään, kun se de­mok­ra­tia ei kui­ten­kaan to­teu­du. Kan­sa­lai­sak­ti­vis­mil­la pää­see yleen­sä pi­tem­mäl­le kuin us­ko­mal­la po­lii­tik­ko­jen pu­hei­siin.

Olin kes­ki­viik­ko­na 22. maa­lis­kuu­ta Kot­kan to­ril­la kuun­te­le­mas­sa pää­mi­nis­te­rin pu­het­ta. Puhe oli vah­va vies­ti kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le ja loi toi­voa ja luot­ta­mus­ta tu­le­vai­suu­teen. Me pär­jääm­me, mei­tä ei hy­lä­tä sai­rau­den tai vai­keuk­sien koh­da­tes­sa. Me em­me hyl­kää uk­rai­na­lai­sia, jot­ka puo­lus­ta­vat koko län­tis­tä maa­il­maa. Kuun­te­lin myös to­ri­kan­san pu­het­ta, joka kor­re­loi omaan tun­tee­see­ni. Jouk­koon mah­tuu toi­sen­lai­si­a­kin mie­li­pi­tei­tä ja hyvä niin, kun de­mok­ra­ti­as­sa eläm­me.

Kot­kas­sa ää­nes­te­tään enem­män vaa­li­päi­vä­nä, kun en­nak­koon ja vaik­ka vaa­li­päi­vä­nä ää­nes­tä­jiä on­kin run­saam­min liik­keel­lä jää ko­ko­naisp­ro­sent­ti yleen­sä koko vaa­li­pii­rin pie­nim­mäk­si.

Lä­hi­pal­ve­lut ja mie­len­ter­vey­den­hoi­don pa­ran­ta­mi­nen tun­tuu ole­van mo­nen puo­lu­een agen­dal­la näin en­nen vaa­le­ja. Vaa­lien jäl­keen ti­lan­ne tu­lee muut­tu­maan, mi­kä­li hal­li­tus muo­dos­tuu puo­lu­eis­ta, joil­la on ko­vim­mat sääs­tö­lis­tat ja leik­kaus­sum­mat. Mie­len­ter­vey­den on­gel­mat mak­sa­vat yh­teis­kun­nal­le jo 11 mil­jar­dia eu­roa, ja nii­hin on sat­sat­ta­va myös ra­hal­li­ses­ti, ei pel­käs­tään pu­heis­sa en­nen vaa­le­ja.

Ul­ko­maan­kau­pan mer­ki­tys konk­re­ti­soi­tuu vie­rai­lul­la Suo­men suu­rim­mas­sa yleis­sa­ta­mas­sa – Ha­mi­na-Kot­ka Sa­ta­man Mus­sa­lon yk­si­kös­sä. Sa­ta­ma kuu­luu kes­kei­sim­piin EU:n alu­een Ten-T ydin­ver­kon sa­ta­miin, joi­ta on 80. Kou­vo­la-Kot­ka vä­li­nen rai­de­o­suus, jon­ka pääs­sä sa­ta­ma si­jait­see, on Suo­men vilk­kaim­min lii­ken­nöi­ty ra­ta­o­suus. Joka 5. ul­ko­mail­le vie­ty rah­ti­ton­ni kul­kee Ha­mi­na-Kot­ka Sa­ta­man kaut­ta. Jo­kai­nen ym­mär­tää, kuin­ka suu­ris­ta sum­mis­ta sil­loin pu­hu­taan – ja kuin­ka vält­tä­mä­tön­tä on var­mis­taa, et­tä lii­ken­ne- ja sa­ta­mainf­ra riit­tää ja kes­tää. Ei voi käy­dä niin, et­tä lii­ken­ne­tu­kos­ten, tek­nis­ten vi­ko­jen tai mui­den syi­den ta­kia rah­ti myö­häs­tyy lai­vas­ta ja löy­tää pa­rem­min toi­mi­van rei­tin. Kas­va­vil­le rah­ti­mää­ril­le tar­vi­taan vaih­to­eh­toi­sia reit­te­jä teh­tail­ta sa­ta­miin. Seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la ra­tain­ves­toin­te­ja tu­lee li­sä­tä. Pelk­kiä hen­ki­lö­lii­ken­teen ra­ta­o­suuk­sia ei pidä ra­ken­taa, mut­ta ole­mas­sa ole­vaa inf­raa ja ka­lus­toa sitä vas­toin pi­tää­kin ke­hit­tää etu­no­jas­sa.

Il­man toi­min­ta­ky­kyis­tä kan­saa Suo­mi on pu­las­sa. Kan­sa­lais­ten toi­min­ta­ky­vyn kan­nal­ta saam­me ikä­viä uu­ti­sia jo­kai­sen ikä­ryh­män koh­dal­ta jat­ku­vas­ti. Tämä on koko yh­teis­kun­nan yh­tei­nen haas­te ja sen rat­kai­se­mi­ses­sa tar­vi­taan kaik­kia mah­dol­li­sia yh­teis­kun­nan osa-alu­ei­ta: per­hei­tä, seu­ro­ja, kou­lu­ja, kun­tia ja päät­tä­jiä.

UKK-ins­ti­tuu­tin tuo­rei­den las­kel­mien ja lii­kun­ta­ra­por­tin tu­lok­sien mu­kaan liik­ku­mat­to­muus ai­heut­taa vuo­sit­tain yli 3 mil­jar­din eu­ron kus­tan­nuk­set. Kaak­kois-Suo­mes­sa suo­rat liik­ku­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set ovat noin 100 mil­joo­naa eu­roa per vuo­si: Ete­lä-Sa­vos­sa noin 34 mil­joo­naa eu­roa, Ky­men­laak­sos­sa 33 mil­joo­naa eu­roa ja Ete­lä-Kar­ja­las­sa 32 mil­joo­naa eu­roa.

Vih­reä siir­ty­mä on Suo­mel­le val­ta­va mah­dol­li­suus. Sii­hen liit­ty­vät in­ves­toin­nit ar­vi­oi­daan ole­van Suo­mes­sa yli 100 mil­jar­din eu­ron luok­kaa vuo­teen 2050 men­nes­sä. Se on myös val­ta­va mah­dol­li­suus Ky­men­laak­sol­le, jol­la on vah­va te­ol­li­nen pe­ri­mä. Nii­den ar­vi­oi­daan tuot­ta­van jopa 5 pro­sen­tin li­säyk­sen maam­me BKT:hen.

Yk­si suur­ta ih­me­tys­tä he­rät­tä­nyt leik­kaus täl­lä hal­li­tus­kau­del­la koh­dis­tui Kela-kor­vauk­siin. Ny­kyi­sen hal­li­tuk­sen ma­te­ma­tiik­ka vai­kut­taa täs­sä yh­tey­des­sä pe­rin ly­hyt­nä­köi­sel­tä ja ou­dol­ta.

On­ko mi­tään jär­keä ve­rot­taa työ­tö­män työ­mark­ki­na­tu­kea 20 pro­sen­til­la? Net­to­tu­lo jää pal­jon al­le lain ja EU:n so­si­aa­li­sen kaa­ren vel­voit­tei­den. Työt­tö­män on pak­ko ha­kea jat­ku­vas­ti toi­meen­tu­lo­tu­kea se­viy­ty­äk­seen edes jo­ten­kin ar­jes­ta. Mo­nien ar­ki on hel­vet­tiä toi­meen­tu­lo-on­gel­mien ta­kia, kos­ka lei­pä­jo­nois­sa­kaan ei ole tar­peek­si ja­et­ta­vaa.

Tu­le­vien päät­tä­jien tu­lee teh­dä töi­tä sen eteen, et­tä yk­si­ny­rit­tä­jil­lä, työ­nan­ta­jil­la ja muil­la yrit­tä­jyy­den muo­doil­la on ti­laa toi­mia ja kas­vaa jat­kos­sa­kin. Tämä on hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me tur­vaa­mi­sek­si vält­tä­mä­tön­tä. Tar­vit­sem­me yri­tyk­siä in­no­voi­maan uut­ta toi­min­taa, vas­taa­maan muut­tu­van maa­il­man tar­pei­siin sekä ki­rit­tä­mään kil­pai­lua.

Eu­roo­pan Uni­o­nin par­la­ment­ti hy­väk­syi kan­tan­sa ener­gi­a­te­hok­kuus­di­rek­tii­viin joka kos­ket­taa Suo­mes­sa noin 1,5 mil­joo­naa asun­toa ja noin 570 000 oma­ko­ti­ta­loa. Kiin­teis­tö­liit­to on ar­vi­oi­nut, et­tä Suo­mes­sa kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 21 mil­jar­dia eu­roa.

Olet Kou­vo­lan kau­pun­ki päät­tä­nyt, et­tä me van­hat ja vam­mai­set em­me saa lu­men­pois­to­a­pua pi­ha­liit­ty­miim­me. Olem­me us­ko­neet saa­vam­me isäl­lis­tä huo­len­pi­toa niin kuin pe­rus­tus­la­ki ja kun­ta­la­ki hy­vin­voin­nis­ta mää­rää huo­leh­ti­maan. Toki apu­ja saa hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­non eri läh­teis­tä, mut­ta ei käy­tän­nös­sä pi­ha­töi­hin. Mak­su­se­te­lil­lä työ tu­lee kal­liik­si ja han­ka­lak­si.

Voi­ko Ko­koo­muk­sen pu­hen­n­joh­ta­ja Pet­te­ri Or­pon pu­heet ol­la edes tot­ta? Kä­sit­tä­mä­tön­tä, tai sit­ten on lint­sat­tu, eh­kä ma­ti­kan tun­neil­ta kou­lus­sa.

Vaa­li­ko­nee­seen si­säl­tyi kuop­pa, jo­hon lan­ke­sin. Kun ky­syt­tiin, kan­na­tat­ko Itä­ra­taa, en aja­tel­lut sen tar­koit­ta­van Kou­vo­lan kaut­ta lin­jat­tua Itä­ra­taa vaan tie­ten­kin itäis­tä ran­ta­ra­taa.

Lain­sää­dän­tö on vii­me hal­li­tus­kau­den ai­ka­na muut­tu­nut niin, et­tä ter­me­jä isä ja äi­ti on alet­tu kor­vaa­maan muil­la ter­meil­lä. Esi­mer­kik­si per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä 2022 äi­tiys­päi­vä­ra­ha muut­tui ras­kaus­ra­hak­si. Äi­tiy­den kä­si­te teks­tis­tä häi­vy­tet­tiin. Trans­lain myö­tä ei pu­hu­ta enää äi­dis­tä ja isäs­tä vaan syn­nyt­tä­jäs­tä ja siit­tä­jäs­tä.