Alu­e­ta­lou­den taan­tu­va ke­hi­tys ei ole väis­tä­mä­tön­tä, vaan sii­hen voi­daan vai­kut­taa. Tär­kei­tä te­ki­jöi­tä ke­hi­tys­suun­nan kään­tä­mi­ses­sä ovat alu­een kyky hou­ku­tel­la in­ves­toin­te­ja ja alu­eel­li­sen ky­vyk­kyy­den eli niin sa­no­tun osaa­mis- ja in­no­vaa­ti­o­ka­pa­si­tee­tin luo­mi­nen tut­ki­mus- ja ke­hit­tä­mis­toi­min­nal­la. Mo­lem­mat te­ki­jät vai­kut­ta­vat työn tuot­ta­vuu­teen ja ovat osa ta­lous­kas­vun edel­ly­tyk­siä.

Po­pu­lis­tit vii­vys­tys­kes­kus­te­li­vat Eu­roo­pan el­vy­tys­ra­has­tos­ta. En tie­dä tar­vi­taan­ko ra­has­toa, mut­ta ole­tan po­lii­tik­ko­jen ole­van sen ver­ran vii­sai­ta, et­tä tie­tä­vät mitä te­ke­vät. Par­la­men­ta­ris­miin se ei kuu­lu ja olet­tai­si­kin tu­le­vai­suu­des­sa, et­tä täl­lai­nen ei oli­si mah­dol­lis­ta­kaan pis­tei­den ke­rää­mis­tä. Ei mi­ten­kään yl­lät­tä­vää ol­lut­kaan juu­ri näin en­nen vaa­le­ja. Suo­men po­pu­lis­teil­la on vain kak­si isom­paa po­liit­tis­ta tee­maa: EU:n ja maa­han­muu­ton vas­tai­suus.

Kun­ta­vaa­lit siir­ret­tiin ke­vääl­tä ke­sä­kuul­le pe­rus­tel­len ko­ro­na­ti­lan­net­ta ja ih­mis­ten tur­val­li­suut­ta. Kuin­ka pal­jon ti­lan­ne on ke­vääs­tä muut­tu­nut? Ro­ko­tuk­sen ovat mo­net saa­neet, vä­hin­tään en­sim­mäi­sen an­nok­sen. Sa­maan ai­kaan myös ro­kot­teen saa­nei­ta sai­ras­tuu ko­ro­naan. Em­me mis­sään ni­mes­sä ole vie­lä tur­vas­sa ko­ro­nal­ta.

Luin vas­ti­kään ha­vah­dut­ta­van ar­tik­ke­lin ”Me ol­laan de­ma­rei­ta kaik­ki”. Eten­kin nyt kun­ta­vaa­lien al­la tämä sa­non­ta ko­ros­tuu mai­nok­sis­ta, joi­ta puk­kaa so­mes­sa, leh­dis­sä ja luu­kus­ta; tv-ten­teis­tä pu­hu­mat­ta­kaan. Jo­kai­nen eh­do­kas ja puo­lue ju­lis­tau­tuu hy­vin­voin­nin puo­lus­ta­jak­si ja ha­lu­aa huo­leh­tia van­huk­sis­ta, kou­lus­ta, päi­vä­hoi­dos­ta, sai­rais­ta, kun­nan elin­voi­mas­ta, ym­pä­ris­tös­tä ja kai­kes­ta muus­ta­kin.

Pe­rus­suo­ma­lai­set ajaa ui­ma­hal­li­a­si­as­sa­kin Kou­vo­lan ta­sa­puo­lis­ta ke­hit­tä­mis­tä ja täs­sä vai­hees­sa pää­tök­sen siir­tä­mis­tä uu­del­le val­tuus­tol­le. Eh­dok­kail­la on omia mie­li­pi­tei­tä ja pai­no­tuk­sia asi­aan, mut­ta lo­pul­li­nen rat­kai­su tu­lee tie­ten­kin ole­maan neu­vot­te­lu­jen ja ää­nes­tys­ten tu­los­ta.

Ko­ro­na-ai­ka, val­ti­on vel­kaan­tu­mi­nen, yrit­tä­jien ah­din­ko ja ylei­nen työl­li­syys­ti­lan­ne ovat ah­dis­ta­neet mo­nien miel­tä. Täl­lä het­kel­lä nä­kyy pien­tä va­lon pil­kah­dus­ta ko­ro­nan mut­ta myös ta­lous­kas­vun suh­teen. Tuo va­lon pil­kah­dus him­me­nee, kun po­si­tii­vi­sen ajat­te­lun si­jaan on al­ka­nut puhe me­no­leik­kauk­sis­ta ja ve­ron­ko­ro­tuk­sis­ta.

Mie­li­pi­de: Kun­nas­sa mie­len­ter­veys tu­lee ym­mär­tää so­si­aa­li­sen ja ta­lou­del­li­sen kes­tä­vyy­den edel­ly­tyk­se­nä

Kou­vo­lan ui­ma­hal­li­ver­kos­toa ol­laan uu­si­mas­sa ja lu­ku­mää­rää vä­hen­tä­mäs­sä. Ha­lu­ai­sin kui­ten­kin ky­syä, et­tä on­ko täs­sä kau­pun­gin ta­lous­ti­lan­tees­sa vii­sas­ta läh­teä ra­ken­ta­maan yh­tä tai kah­ta suur­hal­lia ja luo­pua muis­ta käy­tös­sä ole­vis­ta ui­ma­hal­leis­ta. Vai oli­si­ko vii­saam­paa koh­tuul­li­ses­ti kun­nos­taa ole­mas­sa ole­via hal­le­ja ja voit­taa ai­kaa ja siir­tää uu­sien suur­hal­lien ra­ken­ta­mis­ta pa­rem­paan ai­kaan.

Koti on jo­kai­sel­le pa­ras paik­ka, niin­hän se on, mut­ta kun suun­ta on täl­lä het­kel­lä se, et­tä hoi­va­ko­deis­ta py­ri­tään siir­tä­mään asuk­kaat omiin ko­tei­hin­sa, jos­sa hoi­ta­ja ja ruo­an­ja­ka­ja käy­vät mää­rät­tyi­nä ai­koi­na, on huo­le­ni hei­dän so­si­aa­li­nen elä­män­sä. Saat­taa ol­la et­tei lä­hei­siä ole lä­het­ty­vil­lä, ja useim­mat ys­tä­vät­kin ovat joko pois nuk­ku­neet tai kun­to ei sal­li liik­ku­mis­ta.

Kun­nos­sa Kai­ken Ikää -oh­jel­man ti­lal­le on tul­lut uu­sia, mm. Liik­ku­va per­he ja Liik­ku­va kou­lu -oh­jel­mat. Nii­tä ava­taan Ky­men­laak­son Lii­kun­ta ry:n Ter­veys­lii­kun­tast­ra­te­gi­as­sa 2021–2025.

Meil­lä on nyt hyvä ai­ka miet­tiä si­säl­löl­li­ses­ti asi­oi­ta, jot­ka voi­si­vat en­ti­ses­tään pa­ran­taa Kan­ta­sa­ta­man alu­een ve­to­voi­mai­suut­ta. Mitä meil­lä on, mitä muu­al­le ei ole? Mikä muu­al­la me­nes­tyy, mut­ta meil­tä vie­lä puut­tuu?

Vii­mei­set vuo­det olem­me men­neet pie­nes­sä su­mus­sa. Kou­vo­lan kau­pun­gin ta­lous on ol­lut ko­vien haas­tei­den edes­sä ja ta­lou­den so­peut­ta­mis­toi­met ovat ol­leet ar­ki­päi­vää. Kun­ta­lii­tos­ten ai­kai­set sy­ner­gi­a­hyö­dyt ei­vät ole pääs­seet oi­keuk­siin, kos­ka jo­kai­nen on pi­tä­nyt kiin­ni omis­taan kyn­sin ja ham­pain. Tämä on var­maan ai­van luon­nol­li­nen re­ak­tio. Va­li­tet­ta­vas­ti kau­pun­gin va­rat ei­vät rii­tä kaik­kien va­lo­jen ja ovien au­ki pi­tä­mi­seen ja ai­noa kei­no on ol­lut rank­ka ku­lu­kuu­ri.

Kri­mi­no­lo­gi­an lai­tok­sen ti­las­to­jen mu­kaan vä­ki­val­ta- ja hen­ki­ri­kos­ten mää­rä on ol­lut vii­me vuo­si­na kas­vus­sa. Yh­tä nuo­rem­mat hen­ki­löt osal­lis­tu­vat vä­ki­val­lan te­koi­hin. Ky­men­laak­so on keik­ku­nut vuo­sia hen­ki­ri­kos­ti­las­to­jen kär­ki­pääs­sä. Vuon­na 2018 Kot­kan Kar­hu­la oli maam­me yh­den­nek­si­tois­ta vä­ki­val­tai­sin kau­pun­gi­no­sa. Edel­läm­me oli lä­hin­nä suu­ria kau­pun­ke­ja.

EU:ssa ja Suo­mes­sa on pal­jon ta­ho­ja, jot­ka pyr­ki­vät liit­to­val­ti­oon. El­vy­tys­pa­ket­tia puo­lus­ta­va­na pe­rus­te­lu­na on myös mai­nit­tu tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka. Ku­kaan ei kui­ten­kaan pys­ty ku­vaa­maan mi­ten EU:n liit­to­val­tio sii­hen pys­tyi­si. Täs­sä yh­tey­des­sä, kan­nat­taa muis­taa, et­tei osa­val­ti­oil­la tus­kin kos­kaan ole omaa ar­mei­jaa. Liit­to­val­tio mää­rää kai­kes­ta, jopa kurk­ku­jen muo­dos­ta ja osa­val­ti­oi­den tur­val­li­suu­des­ta.

Edus­kun­nan pit­kä­ai­kai­nen pu­he­mies Riit­ta Uo­su­kai­nen oli saa­nut kut­sun Ko­koo­muk­sen pii­rin nais­ten ko­kouk­seen 1990 tul­la pi­tä­mään esi­tel­mä. Ti­lai­suus oli jär­jes­tet­ty An­ja­lan luon­non­va­ra­kes­kuk­sen, maa- ja met­sä­ta­lou­sop­pi­lai­tok­sen juh­la­sa­lis­sa. Olin läs­nä ti­lai­suu­des­sa esit­tä­mäs­sä kau­pun­gin ter­veh­dyk­sen. Pu­he­mies Riit­ta Uo­su­kai­nen aloit­ti ter­veh­dyk­sen­sä sa­noil­la: ”Hy­vät kis­sat”.

Ai­kui­si­kään as­ti us­koin, et­tä kaik­ki kot­ka­lai­set ovat de­ma­rei­ta. Häm­mäs­tyk­se­ni oli suu­ri – tämä ei pi­dä­kään paik­kaan­sa. Mik­si sit­ten it­se olen de­ma­ri? Sii­hen on yk­si yk­sin­ker­tai­nen syy: poh­jois­mai­nen hy­vin­voin­ti­val­tio. Us­kon ni­mit­täin, et­tei poh­jois­mais­ta hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta oli­si il­man so­si­aa­li­de­mok­ra­ti­aa – ja il­man lu­te­ri­lai­suut­ta.

Olem­me val­tuus­to­ryh­mien ja koko val­tuus­ton vä­lil­lä ra­ken­ta­neet tä­män val­tuus­to­kau­den hy­vää yh­teis­työ­tä avoi­min ja lä­pi­nä­ky­vin kor­tein. Kaik­ki on toi­mi­nut hie­nos­ti, kun­nes Kan­ta­sa­ta­man ta­pah­tu­ma­kes­kus­hank­keen tar­jous­kil­pai­lun jäl­keen al­koi ta­pah­tua kun­ta­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä kum­mia.

Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä kau­pun­gis­sa, joka on nip­pa nap­pa väis­tä­nyt val­ti­on hol­houk­sen omai­suu­den myyn­nis­tä ker­ty­neen ra­has­ton pur­ka­mi­sel­la, poh­dit­tai­siin me­no­jen jär­keis­tä­mis­tä. Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä kau­pun­gis­sa, jon­ka vä­ki­lu­ku hii­puu, poh­dit­tai­siin avoi­min mie­lin ku­lu­ra­ken­net­ta. Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä hal­lin­toa pi­tää ke­ven­tää, kun puo­let ta­lou­des­ta on siir­ty­nyt muul­le eli­mel­le, mei­dän ta­pauk­ses­sam­me Kym­so­tel­le.