Niin­hän se on, et­tä niil­le ih­mi­sil­le, joil­le ra­han tulo on it­sel­leen help­poa ei­kä tar­vit­se jo­kai­ses­ta sen­tis­tä ve­ny­tel­lä, niin vaik­ka ker­ran vuo­des­sa lait­taa ra­ho­ja "tuu­len vie­tä­väk­si". Yh­teis­kun­nan ra­hat­han ei­vät ole omia, to­sin ovat­han ne kui­ten­kin kai­kil­ta tai ai­na­kin mel­kein kai­kil­ta ve­ron muo­dos­sa han­kit­tu­ja. Ha­mi­nas­sa­han on jo vuo­sia ol­lut ta­pa­na, et­tä joku kau­pun­gin vi­ran­hal­ti­ja saa lois­ta­van ide­an eril­lai­seen ra­han käyt­töön. Mil­loin mi­hin­kin ja ai­ka use­as­ti tuon­ne yläil­mo­jen suun­taan, ei­hän joku seit­se­män­tu­hat­ta eu­roa ilo­tu­li­tuk­seen ole kuin al­le nel­jä­kym­men­tä sent­tiä asu­kas­ta koh­den, jo­ten kir­joi­tan näh­tä­väs­ti niin kuin jos­kus on sa­not­tu "nä­kin ken­gis­tä". Kui­ten­kin mo­nen pie­ni­tu­loi­sen taik­ka elä­ke­läi­sen koh­dal­la sil­lä voi­tai­siin saa­da mel­koi­sia pa­ran­nuk­sia.

Oli­pa kai­ken Nato-uhon ja Ve­nä­jä-tök­ki­mi­sen kes­kel­lä pi­ris­tä­vää lu­kea Ank­ku­ris­ta (28.12.2022) kir­joi­tus ”Uk­rai­nan sota oli­si voi­tu vält­tää”. Ei­hän kar­hua pi­täi­si tök­kiä, ei var­sin­kaan äri­se­vää kar­hua. Mut­ta sit­ten kir­joi­tus al­kaa trol­la­ta. Uus-Le­ni­nis­mi on vaih­tu­nut suur-Pu­ti­nis­mik­si. Ko­ko­nais­ku­va on har­hai­nen niin isän­maal­lis­ten so­tiem­me ajal­ta kuin ny­ky­ti­lan­tees­sa­kin.

Suo­men tal­vi­so­dal­le ja Uk­rai­nan so­dal­le löy­tyy ai­na­kin yk­si yh­tei­nen ni­mit­tä­jä: ra­ja­naa­pu­rim­me ko­ke­ma tur­val­li­suu­suh­ka.

Suo­ma­lai­nen lap­si­per­hei­den pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä vas­taa koh­tuul­li­sen hy­vin per­hei­den tar­pei­siin ti­lan­tees­sa, jos­sa lap­sel­la tai per­heel­lä ei ole haas­ta­vam­paa tuen tar­vet­ta. Jos sen si­jaan on, avun saa­mi­nen on usein hi­das­ta ja vai­ke­aa tai apua ei saa lain­kaan. Myös asuin­paik­ka vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti sii­hen, min­kä­lai­sia pal­ve­lu­ja ja tu­kea on tar­jol­la. Tämä kos­kee esi­mer­kik­si mo­nia eri­tyis­las­ten per­hei­tä. Pe­rus­pal­ve­lu­jen riit­tä­mät­tö­myys ja var­hai­sen tuen puu­te ovat li­sän­neet eri­tyis­pal­ve­lu­jen, ku­ten las­ten­suo­je­lun ja las­ten- ja nuo­ri­sop­sy­ki­at­ris­ten pal­ve­lu­jen tar­vet­ta.

Pyh­tään kun­nan­val­tuus­ton vii­mei­ses­sä ko­kouk­ses­sa lä­hes kaik­kien ryh­mien pu­heen­joh­ta­jat nos­ti­vat pu­heen­vuo­rois­saan esiin Pyh­tään elin­voi­maa la­maut­ta­vat va­li­tuk­set.

Edus­kun­nan ky­se­ly­tun­nil­la kaik­ki puo­lu­eet myön­si­vät säh­kön tä­män het­ken kWh ole­van koh­tuut­to­man kal­lis­ta. Pu­heet säh­kön riit­tä­mät­tö­myy­des­tä on pu­hei­ta säh­köyh­ti­öi­den pus­siin. De­ma­rei­den esiin nos­ta­ma hin­ta­kat­to on erit­täin toi­mi­ma rat­kai­su, jos­ta edus­ta­ja Wer­ning pu­hui an­si­ok­kaas­ti, mi­ten ener­gi­an kor­ke­a­hin­ta vai­kut­taa ko­ti­ta­louk­sien os­to­voi­maan. De­ma­rei­den esi­tys on kuin vää­rin sam­mu­tet­tu tu­li­pa­lo.

Jou­lu­puk­ki on odo­te­tuin vie­ras suo­ma­lai­sis­sa lap­si­per­heis­sä. Las­ten odo­tus on usein pii­naa­vaa. Pal­jon on ih­me­tel­tä­vää. Ker­ke­ää­kö­hän puk­ki kii­rei­den kes­kel­lä meil­le? On­ko mi­nun pak­ko lau­laa hä­nel­le? Mi­hin kaik­kiin lah­ja­toi­vei­siin vas­ta­taan?

Met­sät ovat jäl­leen po­li­tii­kan polt­to­pis­tees­sä. Syy­nä on ai­na­kin kol­me asi­aa. Met­sä­luon­non tila on jat­ka­nut hei­ken­ty­mis­tään, ja sama ke­hi­tys on met­sien hii­li­nie­lul­la. Taus­tal­la on pit­kään jat­ku­nut met­sien käyt­tö en­si­si­jai­ses­ti puun­ja­los­tus­te­ol­li­suu­den tar­pei­siin. Vii­me­ai­koi­na met­sien mer­ki­tys ai­kam­me tär­keim­pien ym­pä­ris­tö­ky­sy­mys­ten, il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­ka­don, hal­lin­nas­sa on vah­vis­tu­nut. Kan­sain­vä­li­nen ja EU-läh­töi­nen sää­te­ly pyr­kii puut­tu­maan tä­hän, mut­ta Suo­mel­la­kin on ol­lut kun­ni­an­hi­moa il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tään. Teh­dyt si­tou­muk­set jou­tu­vat nyt pun­ta­riin, kun uu­sia jo val­mis­tel­laan EU:n bi­o­di­ver­si­teet­tist­ra­te­gi­aa toi­meen­pan­ta­es­sa.

Pis­tää miet­ti­mään jäl­leen ker­ran nämä mah­dol­li­set säh­kö­kat­kot. Jos säh­kö­kat­kot kes­tä­vät 1–4 tun­tia ker­ral­laan ja al­ka­vat tul­la vii­koit­tain, jos kat­kot tu­le­vat kou­lu­päi­vi­nä kaa­mo­sai­kaan on kaik­ki seis, pi­mey­des­sä op­pi­laat ja opet­ta­jat is­tu­vat ot­sa­lamp­pu­jen kel­me­äs­sä va­los­sa ”pö­kä­le­pus­sien kera, odo­tel­len pi­me­än mör­kö­jä pe­lot­te­le­maan, kun­nes vii­mein koit­taa val­keus”.

Hel­sin­gin Sa­no­mat (11.12.) kir­joit­ti, et­tä eläk­kei­den jät­ti­ko­ro­tuk­ses­sa ei ole jär­keä. Oi­ke­am­pi sa­non­ta oli­si ol­lut, et­tei koko jär­jes­tel­mäs­sä ole jär­keä. An­si­oe­läk­keet ja kan­sa­ne­läk­keet tu­li­si kä­si­tel­lä eri ko­ko­nai­suuk­si­na, kos­ka niil­lä on eri pe­rus­teet. An­si­oe­läk­keet pe­rus­tu­vat omal­la työl­lä an­sait­tuun elä­ke­ker­ty­mään, kan­sa­ne­läk­keet ja eräät muut eläk­keet hy­vin­voin­ti­val­ti­on oi­keu­tet­tui­hin etui­hin. An­si­oe­läk­kei­den tu­li­si seu­ra­ta an­si­o­ke­hi­tys­tä ja hy­vin­voin­tie­läk­kei­sen tu­ki­jär­jes­tel­mi­neen elin­kus­tan­nuk­sia.

6.12.2022 lie­huu si­ni­ris­ti­lip­pu. Val­ti­ol­li­sen li­pun kes­kel­lä on vie­lä ryh­di­käs uros­lei­jo­na. Lei­jo­na hei­lut­taa suo­raa miek­kaa ja tal­laa käy­rää sa­pe­lia. En voi ol­la nä­ke­mät­tä sym­bo­lii­kan mer­ki­tys­tä. He­ral­dik­ko sata vuot­ta sit­ten on näh­nyt tu­le­vai­suu­teen. Ris­ti on maa­il­man tun­ne­tuin sym­bo­li ja ku­vaa Kris­tuk­sen työ­tä Gol­ga­tan kes­kim­mäi­sel­lä ris­til­lä. Tus­kin on sat­tu­maa, et­tä lip­pum­me vä­rit ovat sa­mat kuin Ju­ma­lan va­li­tun maan, Is­ra­e­lin li­pus­sa.

Sain pu­heen­joh­ta­ja­na hie­non ti­lai­suu­den osal­lis­tua juh­lal­li­suuk­siin 21.–22. mar­ras­kuu­ta ys­tä­vyys­kau­pun­gis­sam­me Lyy­pe­kis­sä. Juh­lal­li­suuk­sia oli tar­koi­tus viet­tää ai­em­min, mut­ta ko­ro­na­pi­ru­lai­nen es­ti ta­paa­mi­set pa­ri­sen vuot­ta.

Olen ra­kas­ta­nut te­at­te­ria lap­ses­ta as­ti. Ki­pi­nä syt­tyi Val­ke­a­lan ke­sä­te­at­te­ril­la isän har­ras­tus­ta seu­ra­ten. Ylä­kou­lui­käi­se­nä me­nin mu­kaan Kuu­san­kos­ken te­at­te­rin nuo­ri­so­ryh­mään. Ja sil­le te­at­te­ri­tiel­le jäin. Ai­koi­naan olen viet­tä­nyt Kuu­san­kos­ki­ta­lol­la ym­pä­ri­pyö­rei­tä päi­viä ja vuo­sia. Tä­män syk­syn ajan ko­ko­an Kou­vo­lan kau­pun­gin kult­tuu­ri­oh­jel­maa eli ts. tu­le­vai­suus­ku­vaa. Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta kä­sin en pys­ty ole­maan kom­men­toi­mat­ta vii­me­ai­kais­ta kes­kus­te­lua, jon­ka aloi­te Kou­vo­lan te­at­te­rin si­joit­ta­mi­ses­ta Kuu­san­kos­kel­le he­rät­ti. Kaik­ki kun­nia roh­ke­al­le ja uu­den­lai­sel­le avauk­sel­le. Täs­tä huo­li­mat­ta mie­li­pi­tee­ni on, et­tä kau­pun­kim­me am­mat­ti­te­at­te­rin paik­ka on ja py­syy kau­pun­gin kes­kus­tas­sa.

Me suo­ma­lai­set olem­me tot­tu­neet, et­tä säh­köä on ai­na saa­ta­vis­sa ja yleen­sä myös ver­rat­tain edul­li­ses­ti. Nyt rik­kou­tu­neet säh­kö­mark­ki­nat kul­jet­ta­vat säh­kön hin­taa ylös­päin ki­pu­a­vas­sa vuo­ris­to­ra­das­sa, ei­kä ar­jen kus­tan­nus­ten kans­sa kär­vis­te­le­vil­lä ko­ti­ta­louk­sil­la ole kä­si­jar­ru­vi­pua ulot­tu­vil­la.

Eläm­me kris­til­li­sen pe­rin­teen omaa­vas­sa maas­sa, jos­sa on kak­si val­ti­on kirk­koa. Evan­ke­lis­lu­terl­lai­nen ja or­to­dok­si­nen kirk­ko ovat oi­keu­tet­tu­ja kir­kol­lis­ve­ron kan­ta­mi­seen, joka ta­kaa pit­käl­ti ta­lou­den. Suo­ma­lai­sis­ta on par­haim­mil­laan kuu­lu­nut yli 90 pro­sent­tia lu­te­ri­lai­seen kirk­koon. Osuus on vä­he­ne­mään päin.

Lap­sen edun en­si­si­jai­suus on mää­ri­tel­ty YK:n lap­sen oi­keuk­sien so­pi­muk­ses­sa. Käy­tän­nös­sä lap­sen edun en­si­si­jai­suus tar­koit­taa sitä, et­tä on ai­kuis­ten vel­vol­li­suus et­siä lap­sel­le pa­ras­ta rat­kai­sua joka ti­lan­tees­sa. Lap­sen etu ei voi täy­si­mää­räi­ses­ti to­teu­tua, jol­lei lap­si it­se ole saa­nut esit­tää asi­as­sa nä­ke­myk­si­ään, tul­la kuul­luk­si ja va­ka­vas­ti ote­tuk­si. Lap­sen nä­ke­mys­ten kun­ni­oit­ta­mi­nen ja las­ten ja nuor­ten va­ka­vas­ti ot­ta­mi­nen on myös it­ses­sään kei­no suo­jel­la hei­tä: lap­si, joka ko­kee, et­tä hän­tä kuul­laan ar­jen pie­nis­sä asi­ois­sa, ym­mär­tää, et­tä isois­ta­kin ker­to­mi­nen kan­nat­taa.

Lap­sen edun en­si­si­jai­suus on mää­ri­tel­ty YK:n lap­sen oi­keuk­sien so­pi­muk­ses­sa. Käy­tän­nös­sä lap­sen edun en­si­si­jai­suus tar­koit­taa sitä, et­tä on ai­kuis­ten vel­vol­li­suus et­siä lap­sel­le pa­ras­ta rat­kai­sua joka ti­lan­tees­sa. Lap­sen etu ei voi täy­si­mää­räi­ses­ti to­teu­tua, jol­lei lap­si it­se ole saa­nut esit­tää asi­as­sa nä­ke­myk­si­ään, tul­la kuul­luk­si ja va­ka­vas­ti ote­tuk­si. Lap­sen nä­ke­mys­ten kun­ni­oit­ta­mi­nen ja las­ten ja nuor­ten va­ka­vas­ti ot­ta­mi­nen on myös it­ses­sään kei­no suo­jel­la hei­tä: lap­si, joka ko­kee, et­tä hän­tä kuul­laan ar­jen pie­nis­sä asi­ois­sa, ym­mär­tää, et­tä isois­ta­kin ker­to­mi­nen kan­nat­taa.

Suo­mi on hen­ki­ses­sä ala­ku­los­sa, jon­ka voi kat­soa al­ka­neen pe­rus­kou­lun tu­lon myö­tä. Kan­sa­kou­lu ”tuot­ti” yk­si­löi­tä. Pe­rus­kou­lu taas suu­rel­ta osin muun mu­as­sa in­dokt­ri­naa­ti­on kaut­ta ”kä­det­tö­miä ja ham­paat­to­mia” hei­kon fyy­si­sen ja hen­ki­sen kes­tä­vyy­den omaa­via ta­sa­päi­syyk­siä.

Päi­vä­leh­ti kä­sit­te­li mm. eh­dok­kai­den suh­tau­tu­mi­ses­ta sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien vih­ki­mi­seen. Oli­sin toi­vo­nut hie­man tar­kem­paa ana­lyy­sia, esi­mer­kik­si ryh­mien suh­tau­tu­mi­sen asi­aan, jo­ten tein sen it­se.