Vii­mei­set vuo­det olem­me men­neet pie­nes­sä su­mus­sa. Kou­vo­lan kau­pun­gin ta­lous on ol­lut ko­vien haas­tei­den edes­sä ja ta­lou­den so­peut­ta­mis­toi­met ovat ol­leet ar­ki­päi­vää. Kun­ta­lii­tos­ten ai­kai­set sy­ner­gi­a­hyö­dyt ei­vät ole pääs­seet oi­keuk­siin, kos­ka jo­kai­nen on pi­tä­nyt kiin­ni omis­taan kyn­sin ja ham­pain. Tämä on var­maan ai­van luon­nol­li­nen re­ak­tio. Va­li­tet­ta­vas­ti kau­pun­gin va­rat ei­vät rii­tä kaik­kien va­lo­jen ja ovien au­ki pi­tä­mi­seen ja ai­noa kei­no on ol­lut rank­ka ku­lu­kuu­ri.

Kri­mi­no­lo­gi­an lai­tok­sen ti­las­to­jen mu­kaan vä­ki­val­ta- ja hen­ki­ri­kos­ten mää­rä on ol­lut vii­me vuo­si­na kas­vus­sa. Yh­tä nuo­rem­mat hen­ki­löt osal­lis­tu­vat vä­ki­val­lan te­koi­hin. Ky­men­laak­so on keik­ku­nut vuo­sia hen­ki­ri­kos­ti­las­to­jen kär­ki­pääs­sä. Vuon­na 2018 Kot­kan Kar­hu­la oli maam­me yh­den­nek­si­tois­ta vä­ki­val­tai­sin kau­pun­gi­no­sa. Edel­läm­me oli lä­hin­nä suu­ria kau­pun­ke­ja.

EU:ssa ja Suo­mes­sa on pal­jon ta­ho­ja, jot­ka pyr­ki­vät liit­to­val­ti­oon. El­vy­tys­pa­ket­tia puo­lus­ta­va­na pe­rus­te­lu­na on myös mai­nit­tu tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka. Ku­kaan ei kui­ten­kaan pys­ty ku­vaa­maan mi­ten EU:n liit­to­val­tio sii­hen pys­tyi­si. Täs­sä yh­tey­des­sä, kan­nat­taa muis­taa, et­tei osa­val­ti­oil­la tus­kin kos­kaan ole omaa ar­mei­jaa. Liit­to­val­tio mää­rää kai­kes­ta, jopa kurk­ku­jen muo­dos­ta ja osa­val­ti­oi­den tur­val­li­suu­des­ta.

Edus­kun­nan pit­kä­ai­kai­nen pu­he­mies Riit­ta Uo­su­kai­nen oli saa­nut kut­sun Ko­koo­muk­sen pii­rin nais­ten ko­kouk­seen 1990 tul­la pi­tä­mään esi­tel­mä. Ti­lai­suus oli jär­jes­tet­ty An­ja­lan luon­non­va­ra­kes­kuk­sen, maa- ja met­sä­ta­lou­sop­pi­lai­tok­sen juh­la­sa­lis­sa. Olin läs­nä ti­lai­suu­des­sa esit­tä­mäs­sä kau­pun­gin ter­veh­dyk­sen. Pu­he­mies Riit­ta Uo­su­kai­nen aloit­ti ter­veh­dyk­sen­sä sa­noil­la: ”Hy­vät kis­sat”.

Ai­kui­si­kään as­ti us­koin, et­tä kaik­ki kot­ka­lai­set ovat de­ma­rei­ta. Häm­mäs­tyk­se­ni oli suu­ri – tämä ei pi­dä­kään paik­kaan­sa. Mik­si sit­ten it­se olen de­ma­ri? Sii­hen on yk­si yk­sin­ker­tai­nen syy: poh­jois­mai­nen hy­vin­voin­ti­val­tio. Us­kon ni­mit­täin, et­tei poh­jois­mais­ta hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta oli­si il­man so­si­aa­li­de­mok­ra­ti­aa – ja il­man lu­te­ri­lai­suut­ta.

Olem­me val­tuus­to­ryh­mien ja koko val­tuus­ton vä­lil­lä ra­ken­ta­neet tä­män val­tuus­to­kau­den hy­vää yh­teis­työ­tä avoi­min ja lä­pi­nä­ky­vin kor­tein. Kaik­ki on toi­mi­nut hie­nos­ti, kun­nes Kan­ta­sa­ta­man ta­pah­tu­ma­kes­kus­hank­keen tar­jous­kil­pai­lun jäl­keen al­koi ta­pah­tua kun­ta­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä kum­mia.

Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä kau­pun­gis­sa, joka on nip­pa nap­pa väis­tä­nyt val­ti­on hol­houk­sen omai­suu­den myyn­nis­tä ker­ty­neen ra­has­ton pur­ka­mi­sel­la, poh­dit­tai­siin me­no­jen jär­keis­tä­mis­tä. Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä kau­pun­gis­sa, jon­ka vä­ki­lu­ku hii­puu, poh­dit­tai­siin avoi­min mie­lin ku­lu­ra­ken­net­ta. Saat­tai­si aja­tel­la, et­tä hal­lin­toa pi­tää ke­ven­tää, kun puo­let ta­lou­des­ta on siir­ty­nyt muul­le eli­mel­le, mei­dän ta­pauk­ses­sam­me Kym­so­tel­le.

Kou­vo­lan kau­pun­gin ta­voit­tee­na on saa­da kau­pun­ki­lai­set liik­ku­maan luon­to­po­luil­le. Ta­voi­te on hyvä, mut­ta sa­maan ai­kaan kau­pun­gin lii­ken­neinf­rast­ruk­tuu­ria ra­ken­ne­taan au­toi­lun eh­doil­la? Mik­si?

Kun­nat in­ves­toi­vat Suo­mes­sa mit­ta­via sum­mia. Nii­den mer­ki­tys alu­e­ta­lou­teen ei ole mi­ten­kään vä­hä­pä­töi­nen,€“ vaik­ka ky­sy­mys oli­si­kin si­joi­tuk­ses­ta vaik­ka­pa kou­lu­ra­ken­nuk­seen. Sik­si on­kin mer­kil­lis­tä, et­tä han­kin­ta­pää­tök­sis­sä hal­vin hin­ta on lii­an usein ol­lut mää­rää­vä te­ki­jä.

Tä­män val­tuus­to­kau­den ai­ka­na on Kou­vo­lan po­li­tii­kas­ta jää­nyt se­ka­va mie­li­ku­va. Teh­dyt pie­net ja isot pää­tök­set ovat saa­neet ta­val­li­sen kan­sa­lai­sen ym­mäl­leen.

Kun mei­dät ro­ko­tet­tu ja ko­ro­na tal­tu­tet­tu, se ei tar­koi­ta sitä, et­tä ko­ro­nan vai­ku­tuk­set ter­vey­teem­me ja ar­keem­me oli­si­vat ohi sa­mal­la het­kel­lä. Hoi­to­vel­kaa on ker­ty­nyt, las­ten­suo­je­lun tar­ve vah­vis­tu­nut ja yk­si­näi­syys ja työt­tö­myys hor­jut­ta­neet mo­nien mie­len­ter­veyt­tä. Tar­vi­taan vah­vaa yh­teis­työ­tä Ky­men­laak­son kun­tien ja Kym­so­ten vä­lil­lä. Kun­tien luot­ta­mus­hen­ki­löil­le ja joh­dol­le on an­net­ta­va to­del­li­nen mah­dol­li­suus vai­kut­taa Kym­so­ten pal­ve­lui­hin ja sen ta­lou­teen. Kun­nat ovat pal­ve­lu­so­pi­muk­sien kaut­ta vas­tuus­sa Kym­so­ten edel­ly­tyk­sis­tä vas­ta­ta maa­kun­tam­me so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta, ko­ro­nan ai­ka­na ja sen jäl­keen. Kym­so­ten toi­min­ta­ku­lut ta­lou­sar­vi­os­sa 2021 ovat noin 748 mil­joo­naa eu­roa, jos­ta kun­tien ra­hoi­tu­so­suu­det kat­ta­vat noin 652 mil­joo­naa eu­roa. Kot­kan kau­pun­gin ra­hoi­tu­so­suus on noin 214 mil­joo­naa eu­roa.

Jo vuo­sia sit­ten työs­ken­nel­les­sä­ni puu­sep­pä­nä Suo­men etu­ri­vin koh­teis­sa, to­te­sim­me usein kol­le­goi­de­ni kans­sa, et­tä oli­si kaik­kien etu, jos suun­nit­te­li­joil­ta otet­tai­siin ky­nät pois. Ark­ki­teh­ti suun­nit­te­lee ra­ken­nuk­sen pää­lin­jat ja ra­ken­ne­suun­nit­te­li­jat sit­ten miet­ti­vät, kuin­ka ne saa­daan to­teu­tet­tua. Usein pie­nil­lä muu­tok­sil­la saa­tai­siin ai­kaan mit­ta­vat kus­tan­nus­sääs­töt, ul­ko­nä­ös­tä juu­ri­kaan tin­ki­mät­tä, mut­ta ark­ki­teh­din luon­to ei usein­kaan an­na pe­rik­si muo­ka­ta omaa nä­ke­mys­tään.

It­sel­lä­ni on ol­lut mah­dol­li­suus asus­tel­la oma­ko­ti­ta­los­sa kai­kes­sa rau­has­sa ihan omaa elä­mää­ni. Sor­mi ei ole ihan kes­kel­lä käm­men­tä ja jon­kin­lai­nen re­mon­toin­ti ja kiin­teis­tön­huol­to on­nis­tuu, ja kiin­teis­tön­huol­los­ta on työ­ko­ke­mus­ta­kin vuo­si­tu­han­nen al­ku­puo­lel­ta.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen 10 mil­joo­nan li­sä­ra­hoi­tus myön­net­tiin kau­pun­gin val­tuus­tos­sa. Täs­sä koh­taa on ai­van sama, kuka on mi­tä­kin miel­tä ja mitä oli­si pi­tä­nyt teh­dä. Nyt on vain pak­ko saa­da tämä ta­pah­tu­ma­kes­kus toi­mi­maan ja tuot­ta­maan kot­ka­lai­sil­le sitä li­sä­ar­voa ja -ra­haa, jota on suun­ni­tel­mien mu­kaan tu­los­sa.

Ma­ri­nin hal­li­tus run­noo so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uu­dis­tus­taan läpi kes­kel­lä ko­ro­na­pan­de­mi­aa. Sa­mat puo­lu­eet, jot­ka vie­lä vii­me vaa­li­kau­del­la vaa­ti­vat, et­tä so­ten kal­tai­nen his­to­ri­al­li­sen jät­tiu­u­dis­tus pi­tää teh­dä mal­til­la, asi­an­tun­ti­joi­ta kuun­nel­leen ja vaih­to­eh­to­ja pun­ni­ten, ovat vis­kan­neet pe­ri­aat­teen­sa me­ne­mään. Krii­sin kes­kel­lä pi­tää pys­tyä pa­rem­paan asi­oi­den pri­o­ri­soin­tiin, sil­lä hä­täi­le­mäl­lä ei syn­ny ih­mis­ten an­sait­se­maa laa­tua.

Van­hus­ten tar­vit­se­ma hoi­va ja huol­to on tä­nään­kin tär­ke­äs­sä ase­mas­sa Kot­kan kau­pun­gin ja Kym­so­ten toi­min­nois­sa. Olem­me­ko me va­rau­dut­tu myös tu­le­viin ”ruuh­ka­vuo­siin”, jot­ka ai­heu­tu­vat mei­dän suur­ten ikä­luok­kien tul­les­sa van­hu­si­kään? Eri­lai­sis­sa vä­es­tö­ti­las­tois­sa nä­kyy sel­väs­ti van­hus­ten mää­rän kas­vu, ny­kyi­seen ver­rat­tu­na, tu­le­vi­na vuo­si­na. Van­him­mat meis­tä suur­ten ikä­luok­kien ”ka­ka­rois­ta” ovat jo 76-vuo­ti­ai­ta. Var­si­nais­ta hoi­vaa tar­vit­se­via ei vie­lä täs­sä iäs­sä ole­vis­ta ole ko­vin run­saas­ti. Mut­ta kun men­nään muu­ta­mia vuo­sia eteen­päin, mei­tä tu­lee hoi­van ja eri­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta ole­maan mel­koi­nen mää­rä. On­ko yh­teis­kun­ta val­mis koh­taa­maan nämä van­hus­ten ”ruuh­ka­vuo­det”?

Kot­kan ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen ym­pä­ril­lä on käy­ty vil­kas­ta kes­kus­te­lua ja esi­mer­kik­si Ky­men­suu-leh­den ju­tus­sa epäil­lään ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen so­vel­tu­vuut­ta to­del­li­siin ta­pah­tu­ma­tar­pei­siin.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen hin­ta on nous­sut nyt heti al­ku­vai­hees­sa 35 mil­joo­naan eu­roon. Ai­van var­maa on, et­tä en­nen kuin ra­ken­nus on val­mis tul­laan tar­vit­se­maan vie­lä kym­me­ni­sen mil­joo­naa eu­roa li­sää ra­hoi­tus­ta. Eli lo­pul­li­nen hin­ta tu­lee ole­maan jos­sain 40 – 50 mil­joo­nan eu­ron vä­lis­sä.

Kaik­kea tu­li­si tar­kas­tel­la ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta, sil­lä usein pal­ve­luun pa­nos­ta­mi­nen sääs­tää muu­al­ta. Esi­mer­kik­si pä­te­vät ja mo­ti­voi­tu­neet kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat tai Nep­sy-val­men­ta­jat te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti opet­ta­jien tu­ke­na. Pi­tää pys­tyä pa­nos­ta­maan hei­dän kou­lu­tuk­seen­sa ja riit­tä­vään mää­rään, jol­loin sääs­te­tään mo­nis­sa laa­ja­mit­tai­sis­sa kor­jaa­vis­sa toi­mis­sa.