Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Kenen käsiin sinä luottaisit 800 miljoonaa euroa?
Tuleville 21 hyvinvointialueelle siirtyy noin 20 miljardia euroa valtiolta. Tulevalle Kymenlaakson hyvinvointialueelle valitaan päättäjät aluevaaleissa 23.1.2022. Tiesitkö, että nykyisen Kymsoten budjetissa on kyse yli 800 miljoonasta eurosta? Vastaavan suuruisista summista, sadoista miljoonista, päättävät tulevat aluevaltuutetutkin. Lakisääteiset palvelut vievät osansa, mutta paljon on vielä palvelutarpeita rahoitettavana niidenkin jälkeen.
Mielipide: Historiaa ylösalaisin
Nestorin kronikan mukaan varjagi Rurik asettui Novgorodiin vuonna 862. Oleg Viisas siirsi vuonna 882 ylivallan Kiovaan. Siitä muodostui Kiovan Rus-suuriruhtinaskunnan keskus. Rus alisti valtaansa itäslaavilaiset heimot. Niiltä kerättiin veroja ja niille tarjottiin suojelua. Vuonna 944 solmittiin liitto Bysantin kanssa. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri kastettiin ortodoksiuskoon vuonna 988 Krimin Khersonesoksessa. Uskonto ulottui aina Kymijoelle saakka. Merkkinä rajakivi Ryssesten.
Mielipide: Aluevaaleissa päätetään myös pelastusasioista
Aluevaalien ympärillä käytävä keskustelu tuntuu pyörivän erityisesti soteasioiden ympärillä, etenkin sanan jälkimmäisen tavun eli terveydenhoidon teemoissa. Tämä on toki ymmärrettävää, liittyyhän ylivoimaisesti suurin osa tulevien hyvinvointialueiden budjetista näihin palveluihin.
Mielipide: Järjestöjen rooli turvattava hyvinvointialueilla ja kunnissa
Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöt toteuttavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita ja edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja luottamusta.
Mielipide: Arjen ääntä on kuunneltava
Ihmisen hoitaminen kokonaisvaltaisesti tulisi olla lähtökohta. Usein hoito keskittyy juuri akuuttiin vaivaan, haluan olla vaikuttamassa siihen että ihmistä hoidetaan mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Ihminen on yksi kokonaisuus, jossa on mieli ja keho keskustelee toistensa kanssa. Ihmisen elämäntilanteen vaihtelevat ja moni juurisyy löytyykin yllättävästä paikasta. Hoidon nopea saanti akuutissa vaiheessa on oleellinen seikka, joka antaa turvallisen olotilan. Usein jo kuulluksi tuleminen ja välittäminen auttaa hyvän hoidon alkuun.
Mielipide: Jokainen ääni on tärkeä!
Tammikuun 23. päivä järjestetään Suomen mittapuulla aivan uudet vaalit, aluevaalit, joissa Suomeen valitaan runsaasti uusia päättäjiä. Suomi jaetaan 21 hyvinvointialueeseen, jotka vastaavat alueensa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Helsingissä vaaleja ei järjestetä, sillä se jää omaksi alueekseen.
Mielipide: Ihmettelyä, epätietoisuutta ja epäilyjä
"Mitkä ihmeen vaalit?" "Miks’ äänestäisin?"...ja monia muita asiaan liittyviä kysymyksiä ja epäilyjä tulee esiin jatkuvasti.
Mielipide: Omistajuuden tunnistaminen on tärkeää
Asioiden selvittämiseksi Kouvolassa tarvittaisi puolueetonta journalismia, koska kuntalaiset tarvitsevat totuudenmukaista tietoa. Jollei kunnan toimivalla johdolla ole lakiin perustuvaa tietoa esimerkiksi omistajuudesta, kuka kunnassa omistajaa edustaa, niin olemme melko lailla hukassa. Moneen muuhunkin kuntalaiset tarvitsisivat tutkivaa journalismia.
Mielipide: Kumpaa äänestät, puoluetta vai henkilöä?
Vaaleissa herää aina kysymys, kumpaa äänestäjä äänestää, puoluetta vai henkilöä. Saa yleensä käsityksen, että molempia, mutta jos tarkastelee tarkemmin huomaa, että puolueen antama viesti on se, joka vaikuttaa ketä äänestää.
Mielipide: Hyvinvointialueemme suuret haasteet
Kymenlaakson hyvinvointialueen suuria haasteita ovat muuttotappio, huoltosuhteen heikkeneminen, eli väestömme ikääntyminen, hoitaja- ja lääkäripula sekä rahoitus.
Mielipide: Saako hyvinvointialue riittävästi valtion rahoitusta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa pääsääntöisesti meillä kaikilla iän myötä. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2020 28,6 prosenttia, kun Uudellamaalla vastaava luku oli 17,9 prosenttia. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on Suomen maakunnista kolmanneksi suurin.
Mielipide: Vain äänestämällä voi vaikuttaa
Viime aikoina olemme saaneet kuunnella ja lukea, miten tärkeää on äänestää tulevissa hyvinvointialueen vaaleissa 23.1.2022. Olen huolissani seurannut keskusteluja. Monessa yhteydessä on keskitytty sote-puolen asioihin; miten ne pitäisi toteuttaa ja mitä uudistaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa palo- ja pelastuspuolta. Se on toinen yhtä tärkeä osa-alue näissä vaaleissa ja yhteiskunnassamme. Uudistuksessa yhdistettävät toimialat ovat toisiaan täydentäviä, ei poissulkevia.
Mielipide: Todella tärkeät vaalit
Historian ensimmäiset hyvinvointialueen vaalit järjestetään 23.1.2022. Ennakkoäänestys käydään jo 12 –18.1. Monelle äänestäjälle on varmaankin vielä epäselvää, mistä oikein äänestetään ja mihin henkilöitä valitaan.
Mielipide: Koti ei aina ole paras hoitopaikka
Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käydään 23.1.2022. Niissä myös Kymenlaaksoon valitaan aluevaltuusto, joka pääsee ratkomaan kunnille aiemmin kuuluneita sosiaali- ja terveyspalveluiden kysymyksiä sekä palo- ja pelastustoimen asioita.
Mielipide: Sydämen asialla
Ikäihmisten hoivaan tarvitaan nyt kiireesti lisäpanoksia. Ikäihmisten ja muistisairaiden määrä kasvaa ja hoivapaikkoja ajetaan Kymsoten toimesta alas. Suunta on täysin väärä ja epäinhimillinen.
Mielipide: Verta, hikeä ja kyyneleitä
Winston Churchillin ikimuistoiset sanat iskeytyvät mieleeni, kun lueskelin eri puolueiden vaalimainoksia ja lupauksia. Aluevaaleissa sosiaali-ja terveyspalvelujen joustavuus, nopeus ja saavutettavuus ovat tärkeimpiä mainittuja teemoja. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei liiemmin ole esitelty. Tarkemmin kysyttäessä ehdokkaat kuitenkin myöntävät, että kaikille ei voida tarjota lähipalveluja perinteisessä mielessä. Osalle asiakkaista tarjotaan jo nyt etävastaanottopalveluja ja erilaisia digitaalisia sovelluksia, jotka tietyissä puitteissa ovat olleet toimivia.
Mielipide: Ikäihmisten voimakas kasvu – hyvinvointia myös eläkkeellä
Suomalaista kansanterveyttä on rakennettu sodan jälkeen todella isoilla askelilla. Kansanterveys on parantunut ja pitkäaikaissairaiden osuus pienentynyt, mutta se ei kuitenkaan ole poistanut sitä, etteikö perusterveyden- ja sosiaalihuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon jouduta panostamaan edelleen entistä enemmän resursseja. Monet kansanterveysongelmat ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan lääketieteen kehityksen myötä, mutta myös elintapojen muutosten kautta.
Mielipide: Hyvinvointivaalien uudenvuodenlupaukset
Kaikkihan naureskelemme toteutumattomille uudenvuodenlupauksille. Puolueiden hyvinvointialuevaaliohjelmat vaikuttavat samoilta. Lupaillaan kaikkea hyvää ja kaunista ilman realismia – pelkkiä uudenvuodenlupauksia! Tarjotaan karkkia mutta todellisuus tuottaa pelkkiä kepposia.
Mielipide: Aluevaltuuston kolme haastetta
Pian valittavien aluevaltuutettujen on tunnistettava keskeinen kehityssuunta, joka tulee vaikuttamaan kaikkeen kymenlaaksolaiseen päätöksentekoon aluevaltuustossa. Kymenlaakson väkiluku tulee pienenemään ja väestö vanhenee.
Mielipide: Mikä on tavoite kannustaa työntekijöitä lakon alaiseen työhön?
Tällä hetkellä koko Suomea koskettava sopimisongelma on UPM. Tavoitteena on saada pirstottua sopimiskenttä. Todellisuudessa paikallista sopimista on tehty niin kauan, kun ihmiset ovat tehneet jollekin toiselle palveluja korvausta vastaan.
Julkaisemme lyhyitä, asiallisia ja ajankohtaisia mielipidekirjoituksia. Kirjoitusten suositusmitta on 20 konekirjoitusriviä. Toimitus pidättää luvan lyhentää pitemmät kirjoitukset.
Sekä omalla nimellä että nimimerkillä kirjoittavien pitää liittää kirjoituksiinsa nimensä, osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Tiedot jäävät vain toimituksen tietoon. Emme julkaise kirjoituksia, joista lähettäjätiedot puuttuvat.
Etusija on omalla nimellä kirjoitetulla teksteillä ja kirjoituksilla, joita ei ole julkaistu muissa jakelualueemme lehdissä. Voit jättää mielipiteen tämän lomakkeen kautta.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.