Jo vuo­sia sit­ten työs­ken­nel­les­sä­ni puu­sep­pä­nä Suo­men etu­ri­vin koh­teis­sa, to­te­sim­me usein kol­le­goi­de­ni kans­sa, et­tä oli­si kaik­kien etu, jos suun­nit­te­li­joil­ta otet­tai­siin ky­nät pois. Ark­ki­teh­ti suun­nit­te­lee ra­ken­nuk­sen pää­lin­jat ja ra­ken­ne­suun­nit­te­li­jat sit­ten miet­ti­vät, kuin­ka ne saa­daan to­teu­tet­tua. Usein pie­nil­lä muu­tok­sil­la saa­tai­siin ai­kaan mit­ta­vat kus­tan­nus­sääs­töt, ul­ko­nä­ös­tä juu­ri­kaan tin­ki­mät­tä, mut­ta ark­ki­teh­din luon­to ei usein­kaan an­na pe­rik­si muo­ka­ta omaa nä­ke­mys­tään.

It­sel­lä­ni on ol­lut mah­dol­li­suus asus­tel­la oma­ko­ti­ta­los­sa kai­kes­sa rau­has­sa ihan omaa elä­mää­ni. Sor­mi ei ole ihan kes­kel­lä käm­men­tä ja jon­kin­lai­nen re­mon­toin­ti ja kiin­teis­tön­huol­to on­nis­tuu, ja kiin­teis­tön­huol­los­ta on työ­ko­ke­mus­ta­kin vuo­si­tu­han­nen al­ku­puo­lel­ta.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen 10 mil­joo­nan li­sä­ra­hoi­tus myön­net­tiin kau­pun­gin val­tuus­tos­sa. Täs­sä koh­taa on ai­van sama, kuka on mi­tä­kin miel­tä ja mitä oli­si pi­tä­nyt teh­dä. Nyt on vain pak­ko saa­da tämä ta­pah­tu­ma­kes­kus toi­mi­maan ja tuot­ta­maan kot­ka­lai­sil­le sitä li­sä­ar­voa ja -ra­haa, jota on suun­ni­tel­mien mu­kaan tu­los­sa.

Ma­ri­nin hal­li­tus run­noo so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uu­dis­tus­taan läpi kes­kel­lä ko­ro­na­pan­de­mi­aa. Sa­mat puo­lu­eet, jot­ka vie­lä vii­me vaa­li­kau­del­la vaa­ti­vat, et­tä so­ten kal­tai­nen his­to­ri­al­li­sen jät­tiu­u­dis­tus pi­tää teh­dä mal­til­la, asi­an­tun­ti­joi­ta kuun­nel­leen ja vaih­to­eh­to­ja pun­ni­ten, ovat vis­kan­neet pe­ri­aat­teen­sa me­ne­mään. Krii­sin kes­kel­lä pi­tää pys­tyä pa­rem­paan asi­oi­den pri­o­ri­soin­tiin, sil­lä hä­täi­le­mäl­lä ei syn­ny ih­mis­ten an­sait­se­maa laa­tua.

Van­hus­ten tar­vit­se­ma hoi­va ja huol­to on tä­nään­kin tär­ke­äs­sä ase­mas­sa Kot­kan kau­pun­gin ja Kym­so­ten toi­min­nois­sa. Olem­me­ko me va­rau­dut­tu myös tu­le­viin ”ruuh­ka­vuo­siin”, jot­ka ai­heu­tu­vat mei­dän suur­ten ikä­luok­kien tul­les­sa van­hu­si­kään? Eri­lai­sis­sa vä­es­tö­ti­las­tois­sa nä­kyy sel­väs­ti van­hus­ten mää­rän kas­vu, ny­kyi­seen ver­rat­tu­na, tu­le­vi­na vuo­si­na. Van­him­mat meis­tä suur­ten ikä­luok­kien ”ka­ka­rois­ta” ovat jo 76-vuo­ti­ai­ta. Var­si­nais­ta hoi­vaa tar­vit­se­via ei vie­lä täs­sä iäs­sä ole­vis­ta ole ko­vin run­saas­ti. Mut­ta kun men­nään muu­ta­mia vuo­sia eteen­päin, mei­tä tu­lee hoi­van ja eri­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta ole­maan mel­koi­nen mää­rä. On­ko yh­teis­kun­ta val­mis koh­taa­maan nämä van­hus­ten ”ruuh­ka­vuo­det”?

Kot­kan ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen ym­pä­ril­lä on käy­ty vil­kas­ta kes­kus­te­lua ja esi­mer­kik­si Ky­men­suu-leh­den ju­tus­sa epäil­lään ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen so­vel­tu­vuut­ta to­del­li­siin ta­pah­tu­ma­tar­pei­siin.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen hin­ta on nous­sut nyt heti al­ku­vai­hees­sa 35 mil­joo­naan eu­roon. Ai­van var­maa on, et­tä en­nen kuin ra­ken­nus on val­mis tul­laan tar­vit­se­maan vie­lä kym­me­ni­sen mil­joo­naa eu­roa li­sää ra­hoi­tus­ta. Eli lo­pul­li­nen hin­ta tu­lee ole­maan jos­sain 40 – 50 mil­joo­nan eu­ron vä­lis­sä.

Kaik­kea tu­li­si tar­kas­tel­la ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta, sil­lä usein pal­ve­luun pa­nos­ta­mi­nen sääs­tää muu­al­ta. Esi­mer­kik­si pä­te­vät ja mo­ti­voi­tu­neet kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat tai Nep­sy-val­men­ta­jat te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti opet­ta­jien tu­ke­na. Pi­tää pys­tyä pa­nos­ta­maan hei­dän kou­lu­tuk­seen­sa ja riit­tä­vään mää­rään, jol­loin sääs­te­tään mo­nis­sa laa­ja­mit­tai­sis­sa kor­jaa­vis­sa toi­mis­sa.

Näin ko­ro­nan vai­vaa­mas­sa yh­teis­kun­nas­sa tu­lee ris­ki­ryh­mien jou­kos­sa vah­vas­ti esiin eri­lai­set syö­pää sai­ras­ta­vat ryh­mät. Uu­sia sai­ras­tu­nei­ta tule li­sää, joka vuo­si noin 30 000 hen­ki­löä. Kir­jo on to­del­la laa­ja. Ylei­sim­mät ovat nais­ten koh­dal­la rin­ta­syö­vät. Mies­ten puo­lel­la suu­rin ryh­mä on etu­rau­ha­sen syö­vän eri va­ri­an­tit. Tus­kin ai­van täy­sin sa­man­lais­ta ta­paus­ta on, kos­ka ih­mi­sen omat pe­rus­ti­lat poik­ke­a­vat var­sin pal­jon. Kaik­ki hoi­to­muo­dot ovat eli­mis­töä ra­sit­ta­via. Poik­keuk­sia ovat hen­ki­löt, joil­la kaik­ki su­juu lä­hes huo­maa­mat­to­mas­ti. Hei­tä­kin jou­kos­sa on, ku­ten toi­nen ää­ri­pää, jois­sa eli­mis­tö ko­kee py­sy­viä muu­tok­sia. Se jää myös näis­sä ta­pauk­sis­sa ra­sit­teek­si hen­ki­sel­le puo­lel­le.

Kot­kan kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti syk­syl­lä 2017 osal­lis­tua Kan­ta­sa­ta­man ta­pah­tu­ma­kes­kus­hank­kee­seen 20 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Syk­syl­lä 2019 uu­si hin­ta oli 24,2 mil­joo­naa eu­roa. Han­keen ta­ka­na ei ole ol­lut yk­si­mie­li­syyt­tä.

Kes­kuk­sen hin­ta-ar­vi­on nou­su 11 mil­joo­nal­la on saa­nut ih­mi­set liik­keel­le. En epäi­le het­ke­ä­kään hank­keen mer­ki­tys­tä tai tar­vet­ta, mut­ta pie­ni nä­kö­kul­ma­ni kes­kus­te­luun.

Kot­kan uu­si kau­pun­gin­puu­tar­hu­ri ker­toi aja­tuk­sia työs­tään ja esit­te­li tu­le­vaa. Hän ker­toi mm. Kan­ta­sa­ta­maan pe­rus­tet­ta­vas­ta uu­des­ta puis­tos­ta, joka pe­rus­te­taan uu­sien ul­jai­den ra­ken­nus­ten ta­ka­pi­hal­le, jon­ka hän mää­rit­te­li lät­ty­maak­si. Tämä ta­ka­pi­ha ei ole mikä ta­han­sa lät­ty­maa, vaan alue on pe­rin­tei­käs­tä sa­ta­ma-alu­et­ta, jol­la on ri­kas his­to­ria.

Ih­met­te­len suu­res­ti, mik­si Kot­kan ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sen kus­tan­nus­ten nou­sus­ta ker­ro­taan vas­ta nyt jul­ki­suu­des­sa? Leh­ti­tie­to­jen mu­kaan asia on tul­lut joil­le­kin yl­lä­tyk­se­nä? It­se olen koko hank­keen alus­ta as­ti ol­lut sitä miel­tä, et­tä ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set tu­le­vat ole­maan vä­hin­tään 40 mil­joo­naa eu­roa. Nyt ol­laan jo to­del­la lä­hel­lä.

Kot­ka on hyvä paik­ka asua. On mer­ta, on vir­taa, on his­to­ri­aa. Mut­ta Kot­kas­sa ei ole yh­tään it­se­näi­syy­teem­me 1917–1920 joh­ta­neit­ten hen­ki­löi­den tai jouk­ko­jen pat­sas­ta tai muis­to­merk­kiä. Ti­lan­ne on ab­sur­di. Asi­an­ti­lan muu­tok­sil­la tai sen säi­lyt­tä­mi­sel­lä on suu­ri mer­ki­tys sekä mei­dän kot­ka­lais­ten et­tä muit­ten mie­li­ku­vaan kau­pun­gis­tam­me.

Mitä laa­jen­net­tu op­pi­vel­vol­li­suus käy­tän­nös­sä tu­lee tar­koit­ta­maan ja mitä vel­vol­li­suuk­sia se tu­lee kun­nil­le li­sää­mään? Lain on tar­koi­tus tul­la voi­maan 1.8.2021. Ra­han­me­noa se ai­na­kin li­sää kun­nil­le, ja se kuin­ka pal­jon val­tio kun­nil­le täs­tä hy­vit­tää, on jää­nyt hy­vin epä­sel­väk­si. Aja­tus on toki kau­nis, mo­nin koh­din eri­no­mai­nen. Hy­väl­tä­hän se kuu­los­taa, et­tä kai­kil­le tar­jo­taan il­mai­nen toi­sen as­teen opis­ke­lu­paik­ka, sa­moin il­mai­set kir­jat, ruo­kai­lut yms. Ei­vät toki il­mai­sia kun­nil­le ja ve­ron­mak­sa­jil­le, mut­ta sil­ti hy­viä ja kan­na­tet­ta­via asi­oi­ta eh­dot­to­mas­ti, jos...

Opis­ke­li­joi­den mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja uu­pu­mus ovat nous­seet tänä ke­vää­nä vilk­kaan kes­kus­te­lun koh­teek­si. Kaak­kois-Suo­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun opis­ke­li­joil­le teet­tä­mäs­sä ky­se­lys­sä vii­me vuo­den lo­pus­sa 44 pro­sent­tia noin 1300 vas­taa­jas­ta ker­toi, et­tei voi hy­vin. Kor­ke­a­kou­lun si­säl­lä on ti­lan­tee­seen py­rit­ty vai­kut­ta­maan alus­ta saak­ka ja koko ajan poh­di­taan eri­lai­sia kei­no­ja opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­nin ta­kaa­mi­sek­si. Vaik­ka te­koi­hin on ryh­dyt­ty niin kaik­keen ei pys­ty­tä vai­kut­ta­maan. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä suu­rim­mat haas­teet ja on­gel­mat ei­vät ole kor­ke­a­kou­lu­jen rat­kais­ta­vis­sa.