Il­man toi­min­ta­ky­kyis­tä kan­saa Suo­mi on pu­las­sa. Kan­sa­lais­ten toi­min­ta­ky­vyn kan­nal­ta saam­me jat­ku­vas­ti ikä­viä uu­ti­sia jo­kai­sen ikä­ryh­män koh­dal­la.

Trump on huo­lis­saan ve­nä­läis­ten nuor­ten mies­ten tap­pi­ois­ta. Unoh­taa tyk­kä­nään kuka on syyl­li­nen tä­hän jul­muu­teen. Ne tu­han­net Uk­rai­nan lap­set, nai­set ja ikäih­mi­set ei­vät mer­kit­se mi­tään.

Me jo­kai­nen käym­me kau­pas­sa elääk­sem­me. Mo­net lu­ke­vat leh­tiä ja juok­se­vat tar­jouk­sien pe­räs­sä. Ta­pel­laan­ko alen­nus­tuot­teis­ta jo heti aa­mul­la? Lop­pu­vat­ko ne lii­an äk­kiä?

Al­hai­nen syn­ty­vyys ja huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen ovat va­ka­va paik­ka. Alus­ta­vien ti­las­to­jen mu­kaan Kou­vo­las­sa syn­tyi vii­me vuon­na 389 las­ta ja kuo­li 1116 hen­ki­löä. Mi­nun mie­les­tä seu­raa­van kau­pun­gin­val­tuus­ton tu­li­si ot­taa stra­te­gi­a­päi­vi­tyk­ses­sä haas­te vas­taan ja miet­tiä, mil­lä toi­men­pi­teil­lä lu­vut saa­daan kään­net­tyä pa­rem­min ta­sa­pai­noon. Muu­ten Kou­vo­la kuih­tuu.

Lii­ken­ne­tur­val­li­suus­st­ra­te­gi­an ta­voit­tee­na on pa­ran­taa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta ko­ko­nais­val­tai­ses­ti kaik­kien lii­ken­ne­muo­to­jen osal­ta. Stra­te­gi­an kes­ki­ös­sä on laa­ja-alai­nen lä­hes­ty­mis­ta­pa lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen ja sen toi­men­pi­de­oh­jel­ma si­säl­tää kei­no­ja kaik­kien lii­ken­ne­muo­to­jen tur­val­li­suu­den pa­ran­ta­mi­sek­si. Vi­si­o­na on, et­tä kaik­ki lii­ken­ne­muo­dot oli­si­vat vuo­teen 2050 men­nes­sä niin tur­val­li­sia, et­tei ku­kaan enää louk­kaan­tui­si tai jou­tui­si kuo­lo­nuh­rik­si lii­ken­tees­sä. Mus­sa­lon tiel­lä on ta­pah­tu­nut yk­si kuo­le­maan joh­ta­nut on­net­to­muus ja yk­si va­ka­vaan ta­pa­tur­maan joh­ta­nut ta­pah­tu­ma.

Ha­mi­nan Hil­lon­lah­des­sa on aar­re pin­nan al­la ja ran­noil­la. Hil­lon­lah­des­sa on poik­keuk­sel­li­sen ri­kas me­ri­luon­to, joka pi­tää si­säl­lään lu­kui­sia uha­na­lai­sia la­je­ja mm. ran­ta­nuo­li­ai­nen, me­riu­pos­kuo­ri­ai­nen ja suo­la­pun­ka sekä har­vi­nai­sia ve­de­na­lai­sia luon­to­tyyp­pe­jä ku­ten nä­kin­par­tais­poh­jia. Ha­mi­nan kau­pun­gin tu­li­si var­jel­la tämä eli­nym­pä­ris­tö, mut­ta on­kin käy­mäs­sä päin­vas­toin. Ha­mi­nan kau­pun­gin omis­ta­man ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­taan pro­ses­si­ve­si­lai­tok­sen eli Ha­mi­nan Me­ri­ve­si­lai­tok­sen kol­me ve­de­not­to­put­kea ja yk­si jä­te­ve­si­put­ki ha­lu­taan kai­vaa lah­den poh­jaan. Kai­vuu­työt kes­täi­si­vät 10 vuot­ta ja tu­ho­ai­si­vat sekä ai­nut­laa­tui­sen ve­de­na­lai­sen luon­non et­tä ran­ta­luon­non.

Ui­ma­hal­lit ovat olen­nai­nen osa kun­ta­lais­ten hy­vin­voin­tia, tar­jo­ten lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia kai­ke­ni­käi­sil­le – myös ih­mi­sil­le, joil­le muu lii­kun­ta on haas­ta­vaa. Kar­hu­lan ui­ma­hal­li on ol­lut sul­jet­tu­na pe­rus­kor­jauk­sen vuok­si ke­sä­kuus­ta 2024 al­ka­en, ja käy­tös­sä on vain elin­kaa­ren­sa lo­pus­sa ole­va Ka­ta­rii­nan ui­ma­hal­li.

Jo­ko­han kan­sa­lai­sil­le pi­täi­si ker­toa tu­le­van kii­na­lai­sen ak­ku­mi­ne­raa­li­teh­taan tuo­mia to­del­li­sia vi­si­oi­ta. Ni­mit­täin suun­nit­teil­la ole­van klus­te­rin ak­ku­mi­ne­raa­li­kai­vo­sa­lu­eel­la voi esiin­tyä myös uraa­nia. Se on ym­pä­ris­tö­on­gel­ma, niin jä­te­ki­vi­ka­sois­sa kuin me­reen joh­det­ta­vis­sa jä­te­ve­sis­sä­kin.

Jos kat­som­me tu­le­vai­suu­teen, kil­pai­lu­tus ei tuo sääs­tö­jä ja sii­nä ta­voi­tel­ta­vaa hy­vää tu­los­ta. On pys­tyt­tä­vä ar­vi­oi­maan ja ym­mär­tää työn­laa­tu, te­ki­jöi­den am­mat­ti­tai­to ja kil­pai­lu­tuk­sen tar­ve, vält­tääk­seen ul­kois­ta­mi­nen. Kos­kee se sit­ten tek­nis­ten pal­ve­lui­den vas­tuu­a­lu­et­ta, kult­tuu­ria, puis­to­toi­mea tai lii­kun­ta­pal­ve­lu­ja.

Mie­les­tä­ni sa­nan­va­paus on kah­lit­tu. Ei ole sal­lit­tua ker­toa asi­ois­ta, jot­ka ovat Suo­men pe­rin­tei­sil­le ar­voil­le vie­rai­ta. Tu­lee her­käs­ti syy­te "kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää" vas­taan.

Mik­si Ahl­man­nin­tie­tä suo­la­taan Kou­vo­las­sa? Tie on ely-kes­kuk­sen hal­lin­nas­sa, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta Kou­vo­lan kau­pun­gin si­säi­siä väy­liä. Olen muu­ta­man ker­ran asi­as­ta ol­lut yh­tey­des­sä tek­ni­sen vi­ras­ton joh­ta­jaan­kin, mut­ta hän ei ole asi­as­ta kiin­nos­tu­nut. Se suo­la­mää­rä joka sin­ne aje­taan liuk­kau­den tor­jun­taan me­nee ai­van tur­haan, kos­ka sii­nä maan­tie­o­suu­del­la ei ole enää mo­neen vuo­teen ras­kas lii­ken­ne aja­nut ak­tii­vi­ses­ti Kuu­saan­nie­meen.

Me­dia ker­too, et­tä NHL-jää­kiek­koi­li­ja Pat­rik Lai­ne on et­si­nyt apua te­ra­pi­as­ta ja al­ka­nut käy­mään kir­kos­sa. Myös ru­kous­het­ket vai­mon kans­sa ovat tär­kei­tä. Kiek­koi­li­jan oma us­ko oras­taa. Se on ilou­u­ti­nen mo­nen­lai­sen kiel­tei­sen uu­ti­soin­nin jou­kos­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti kris­ti­tyn pe­rin­teen omaa­vas­sa maas­sam­me suu­ri osa kan­sas­ta ei tie­dä, mitä us­koon­tu­lo tar­koit­taa. Ju­ma­la ar­mos­saan kut­suu mei­tä ja an­taa et­sik­ko­a­jan, jot­ta löy­täi­sim­me yh­tey­den Hä­neen.

Kot­kan kult­tuu­ri­tar­jon­ta on mo­ni­puo­li­nen, mut­ta sen ke­hit­tä­mi­ses­sä ja mark­ki­noin­nis­sa on pal­jon teh­tä­vää. Meil­lä on kau­pun­gin­te­at­te­ri, Kymi Sin­fo­niet­ta, Ma­re­ta­rium, mu­se­ot ja pal­jon muu­ta, mut­ta yh­teis­työ ja ko­ko­nai­sa­jat­te­lu puut­tu­vat. Kult­tuu­ria ei pidä näh­dä vain pe­rin­tei­se­nä tai­tee­na – myös ui­ma­hal­li, elo­ku­vat, ruo­ka ja saa­ris­to­kult­tuu­ri ovat osa sitä.

Kou­vo­lan kou­lu­verk­kou­u­dis­tus on ol­lut pit­kä ja pe­rus­teel­li­nen pro­ses­si, joka juon­taa juu­ren­sa val­tuus­ton vuon­na 2019 te­ke­mään pää­tök­seen. Täl­lai­set laa­jat ja kau­as­kan­toi­set rat­kai­sut ei­vät syn­ny het­kes­sä, ei­vät­kä ne pe­rus­tu yk­sit­täi­siin ti­lan­ne­ku­viin, vaan ne vaa­ti­vat jat­ku­vaa yh­teis­työ­tä niin päät­tä­jien kuin vi­ran­hal­ti­joi­den kes­ken.

Muis­tan kun Kot­kan ui­ma­hal­lia alet­tiin mu­reh­ti­maan jos­kus 10 vuot­ta sit­ten. Is­tuin tek­ni­ses­sä lau­ta­kun­nas­sa ja saim­me kun­nos­tuk­seen ra­hoi­tuk­sen. Ra­hoi­tus meni tut­ki­muk­siin ja tu­lok­se­na oli, et­tä ei sii­tä ka­lua saa. Sii­tä as­ti on yri­tet­ty pi­tää van­haa ui­ma­hal­lia käyt­tö­kun­nos­sa.

Oli­gar­kia oli an­tii­kin Krei­kas­sa val­ti­o­muo­to, jos­sa har­vain­val­ta ajoi omaa etu­aan kan­sa­kun­nan edun si­jas­ta. Vas­taa­va yk­sin­val­ta oli ty­ran­nia. Jouk­ko­val­ta oli okh­lok­ra­tia. Hy­viä hal­lin­to­muo­to­ja oli­vat mo­nar­kia, aris­tok­ra­tia ja kan­san­val­ta eli de­mok­ra­tia. Pre­si­dent­ti Trum­pin hal­lin­to uh­kaa muo­dos­tua ra­ha­val­lak­si, plu­tok­ra­ti­ak­si, mil­jar­döö­rien oli­gar­ki­ak­si.

Ikään­ty­nei­den hen­ki­löi­den al­ko­ho­lin­käyt­tö vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti ta­pa­tur­ma­ris­kiin. Ikään­ty­neel­lä jo muu­ta­ma al­ko­ho­li­an­nos vai­kut­taa tark­kaa­vai­suu­teen ja re­ak­ti­o­ky­kyyn. Al­ko­ho­lin käyt­tö vai­kut­taa myös muis­tiin, koor­di­naa­ti­oon ja tie­don­kä­sit­te­lyyn.

Kou­vo­lan ja Kuu­san­kos­ken seu­dun ole­mas­sa­o­lon ja elin­voi­mai­suu­den on taan­nut roh­kei­den lii­ke­mies­ten toi­min­ta 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­la, kun he pe­rus­ti­vat teh­tai­ta Ky­mi­jo­en Kuu­san- ja Voik­kaan­kos­ken par­taal­le. Mo­nen mon­ta työn­te­ki­jää on saa­nut per­heel­leen elan­non teh­tai­den toi­min­nan kaut­ta. Ja ni­me­no­maan päät­tä­väis­ten teh­taan­joh­don an­si­os­ta, jot­ka pa­nos­ti­vat jat­ku­vas­ti uu­siin in­ves­toin­tei­hin ja tuo­te­ke­hit­te­lyyn. Teh­tai­ta nou­si ajan­saa­tos­sa niin Ver­laan kuin In­ke­roi­siin­kin, jot­ka toi­vat työ­tä taas useil­le ah­ke­ril­le mo­nen alan osaa­jil­le.

Ku­va­tai­tei­li­ja Ka­ler­vo Pal­sa (1947–1987) eli ly­hy­en ja kiih­ke­än elä­män, mut­ta sil­ti hän jät­ti jäl­keen­sä suu­ren mää­rän maa­lauk­sia ja sar­ja­ku­via. Klas­si­sen näl­kä­tai­tei­li­jan ta­voin Pal­sa­kaan ei saa­nut elä­es­sään tuo­tan­nol­leen juu­ri mi­tään tun­nus­tus­ta, ei­kä hä­nel­le kai kos­kaan myön­net­ty apu­ra­ho­ja tai kult­tuu­ri­pal­kin­to­ja. Sar­ja­ku­vien teks­taus­töis­tä saa­duil­la palk­ki­oil­la ja muil­la sa­tun­nai­sil­la tu­loil­la hän niu­kan lei­pän­sä tie­na­si.

Yh­den syr­jäy­ty­neen nuo­ren ar­vi­oi­daan mak­sa­van yh­teis­kun­nal­le noin 1,2 mil­joo­naa eu­roa eli­ni­kän­sä ai­ka­na, jos hän ei kos­kaan pää­se mu­kaan työ­e­lä­mään. Tämä sum­ma koos­tuu me­ne­te­tyis­tä ve­ro­tu­lois­ta, so­si­aa­lie­tuuk­sis­ta, ter­vey­den­huol­lon ku­luis­ta sekä ri­kol­li­suu­den ja asun­not­to­muu­den ai­heut­ta­mis­ta me­nois­ta.