Ve­nä­jän me­di­as­sa on jul­kais­tu vii­me ai­koi­na val­heel­li­sia ja mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia jut­tu­ja, esi­mer­kik­si: ”Suo­mi osal­lis­tui nat­si-Sak­san kans­sa Le­ning­ra­din kan­san­mur­haan toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa” ja ”Suo­ma­lai­set len­to­ko­neet pu­dot­ti­vat rä­jäh­teil­lä täy­tet­ty­jä le­lu­ja ve­nä­läis­lap­sil­le” sekä ”Kar­ja­lan­kan­nak­sel­la le­pää san­ka­ri­hau­dois­sa suo­ma­lai­sia nat­se­ja.”

Huo­mat­ta­va osa mie­len­ter­vey­den häi­ri­öis­tä kär­si­vis­tä lap­sis­ta ja nuo­ris­ta ei saa täl­lä het­kel­lä tar­vit­se­maan­sa hoi­toa. On­gel­ma­na on eri­tyi­ses­ti pe­rus­ta­son pal­ve­lu­jen riit­tä­mät­tö­myys. Tuen ja avun vii­väs­ty­es­sä jou­du­taan yhä use­am­min tur­vau­tu­maan eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja myös las­ten­suo­je­luun, vaik­ka ti­lan­ne oli­si ol­lut hoi­det­ta­vis­sa riit­tä­vil­lä pe­rus­ta­son pal­ve­luil­la.

Saam­me jat­ku­vas­ti lu­kea me­di­as­ta, kuin­ka Kou­vo­la yl­lä­te­tään hou­sut kin­tuis­sa mil­loin mis­sä­kin ti­lan­tees­sa. Vii­mei­sim­pä­nä tie­ten­kin Kym­so­ten vuo­sia ker­ty­nyt ali­jää­mä, joka nyt tuli mak­suun. Tämä ei tie­ten­kään ole yk­sin Kou­vo­lan vika, mut­ta ai­van vi­a­ton ei kau­pun­kim­me­kaan täs­sä ole. Ali­jää­män ole­mas­sa­o­lo oli tie­det­ty kau­an, vaik­ka tark­kaa sum­maa ei ol­lut­kaan tie­dos­sa. Se mik­si ali­jää­mää oli ker­ty­nyt, oli taas lä­hes pel­käs­tään omis­ta­ja­kun­tien syy­tä, kau­pun­geil­ta tul­lei­den jat­ku­vien sääs­tö­pai­nei­den vuok­si Kym­so­tel­la ei ol­lut muu­ta vaih­to­eh­toa la­ki­sää­teis­ten pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen kuin ali­jää­män ker­ryt­tä­mi­nen sii­nä vai­hees­sa kun kaik­ki mah­dol­li­nen oli jo kar­sit­tu.

Edus­kun­nan ul­ko­a­si­ain­va­li­o­kun­nas­sa oli kä­sit­te­lys­sä kan­sa­lai­sa­loi­te ir­tau­tu­mi­sek­si Ot­ta­wan so­pi­muk­ses­ta. So­pi­mus kos­kee jal­ka­vä­ki­mii­no­jen kiel­toa ja nii­den käyt­töä so­dan olo­suh­teis­sa.

Kou­vo­lan K58 hyp­py­ri­mä­keä ei tule pur­kaa. Pur­ku­pää­tös teh­tiin vuon­na 2019 muun mu­as­sa sik­si, kun ei ol­lut riit­tä­väs­ti har­ras­ta­jia.

Trans­lain uu­dis­ta­mi­nen vie­tiin edus­kun­nas­sa maa­liin­sa 1. hel­mi­kuu­ta 2023 ää­nin 113 – 69. Lain mu­kaan jo­kai­nen täy­si-ikäi­nen kan­sa­lai­nen voi vaih­taa su­ku­puo­len­sa pelk­kä­nä il­moi­tu­sa­si­a­na. Kor­jaus­leik­kauk­sia ja lää­kä­rien lau­sun­to­ja ei enää vaa­di­ta, kun setä ha­lu­aa­kin ol­la täti tai toi­sin­päin. Sen ver­ran Ko­koo­mus pää­si vai­kut­ta­maan la­kiin, et­tä omaa su­ku­puol­tan­sa voi vaih­taa vain ker­ran vuo­des­sa.

Vaa­li­kau­den lo­pul­la moni esit­tää hy­viä ja tar­peel­li­sia ky­sy­myk­siä sii­tä, mitä on teh­ty Suo­men, Kaak­kois-Suo­men, Ky­men­laak­son tai Kot­kan asi­oi­den pa­ran­ta­mi­sek­si? Tie­tys­ti on ai­na muis­tet­ta­va se, et­tä mi­tään asi­aa ei ku­kaan saa ai­kaan yk­sin – ei kun­ta, alue tai val­ta­kun­nan ta­son pää­tök­sen­te­os­sa – vaan ai­na kyse on yh­teis­työs­tä ja jos­kus ly­hy­em­män tai pi­dem­män ajan ta­voit­teis­ta ja te­ke­mi­ses­tä. Täl­lä vaa­li­kau­del­la ko­ro­na­pan­de­mia ja Ve­nä­jän hyök­käys Uk­rai­naan sekä sii­tä joh­tu­va ener­gi­ak­rii­si ja inf­laa­tio ovat muut­ta­neet ti­lan­tei­ta. Tämä hal­li­tus on näi­den krii­sien­kin ai­ka­na vie­nyt eteen­päin uu­dis­tuk­sia, jois­ta suu­rim­pi­na sote-uu­dis­tus, op­pi­vel­vol­li­suu­suu­dis­tus sekä vie­lä vah­vis­ta­mat­ta ole­va TE-hal­lin­non siir­to kun­tiin.

Kuu­san­kos­ki­ta­lon te­at­te­ri­ti­lat on ai­koi­naan ra­ken­net­tu vuon­na 1956 pe­rus­te­tun am­mat­ti­joh­toi­sen har­ras­ta­ja­te­at­te­rin käyt­töön. Tänä päi­vä­nä ta­los­sa on run­saas­ti muu­ta­kin toi­min­taa, mut­ta Kuu­san­kos­ken Te­at­te­ri on edel­leen ta­lon mer­kit­tä­vin kult­tuu­ri­toi­mi­ja, va­ki­tui­nen vuok­ra­lai­nen ja ve­to­nau­la.

Jos­ta­kin mie­len­poh­jal­ta tuo sa­non­ta on nous­sut mie­lee­ni. Eh­kä sota-ajan, pula-ajan lap­se­na sen kuu­lin usein­kin. Sa­non­ta ker­too kui­ten­kin to­tuu­den.

Pe­rus­suo­ma­lais­ten pää­sy tu­le­vaan hal­li­tuk­seen riip­puu pal­jol­ti kes­kus­tan vaa­li­me­nes­tyk­ses­tä. Nyt kun sekä de­ma­rit et­tä vih­re­ät ovat kiel­täy­ty­neet me­ne­mäs­tä mu­kaan pe­rus­suo­ma­lais­ten kans­sa tu­le­vaan hal­li­tuk­seen, jää pe­rus­suo­ma­lais­ten kan­nal­ta ai­no­ak­si vaih­to­eh­dok­si kes­kus­ta­oi­keis­to­lai­nen hal­li­tus jos­sa myös kes­kus­ta oli­si mu­ka­na. Ko­ko­naan toi­nen asia on se, ha­lu­aa­ko kes­kus­ta, tu­le­vas­ta vaa­li­tu­lok­ses­ta joh­tu­en, jää­dä op­po­si­ti­oon.

Riip­pu­vuu­det eli ad­dik­ti­ot tär­ve­le­vät suo­ma­lais­ten ter­veyt­tä, per­hei­tä ja yh­teis­kun­taa. To­del­lis­ta va­pau­tu­mis­ta lääk­keel­li­nen tai te­ra­peut­ti­nen apu har­vem­min an­taa. Hel­po­tus­ta toki tu­lee.

Kot­kan kau­pun­gin ope­tus­toi­mi esit­tää Lan­gin­kos­ken kou­lus­sa toi­mi­vien kes­ki­tet­ty­jen kie­li­häi­ri­öis­ten pien­ryh­mien lak­kaut­ta­mis­ta ja tuen tar­pees­sa ole­vien siir­tä­mis­tä omien lä­hi­kou­lu­jen var­hais­kas­va­tuk­sen ja pe­rus­kou­lun pii­riin.

Suo­men Nato-tie on help­po kat­kais­ta. Riit­tää, et­tä Ve­nä­jä pro­vo­soi Mai­ni­lan kal­tai­sen ra­ja­selk­kauk­sen ja saa ai­kaan jää­ty­neen konf­lik­tin. Na­ton sään­nöis­sä sa­no­taan, et­tä jär­jes­tön jä­se­nek­si ei voi­da ot­taa maa­ta, jol­la on so­ti­laal­li­sia jän­nit­tei­tä toi­sen val­ti­on kans­sa. Uk­rai­na on täs­tä hyvä esi­merk­ki.

Kou­lu­kiu­saa­mi­nen on en­ti­ses­tään raa­is­tu­nut ja usein pu­hu­taan jo vä­ki­val­las­ta. Ni­mit­te­lyä, tö­ni­mis­tä, hauk­ku­mis­ta, fyy­sis­tä pa­hoin­pi­te­lyä ja ul­ko­puo­lel­le jät­tä­mis­tä. Kiu­saa­mi­nen jät­tää pa­him­mil­laan elä­män­pi­tui­sia jäl­kiä mie­len hy­vin­voin­tiin, it­se­tun­toon, mi­nä­ku­vaan, tur­val­li­suu­den tun­tee­seen ja ih­mis­suh­tei­siin. Yh­teis­tä tah­to­ti­laa tar­vi­taan, jot­ta muu­tos saa­daan ai­kai­sek­si. Jo­kai­ses­sa ko­dis­sa pi­tää pu­hua kiu­saa­mi­ses­ta, vaik­kei se juu­ri nyt kos­ket­tai­si­kaan omaa per­het­tä. Kou­luis­sa jo­kai­sen ai­kui­sen teh­tä­vä on va­kuut­taa, et­tä kiu­saa­mi­nen ei ole kos­kaan ok. Jo­kai­nen ote­taan mu­kaan ja ar­vos­te­taan hän­tä juu­ri sel­lai­se­na kuin hän on.

Olet­ko ta­van­nut Ti­mon, Tee­mun ja Joo­nak­sen? He ovat Ete­lä-Ky­men­laak­son jal­kau­tu­nei­ta lob­ba­rei­ta, jot­ka aja­vat ak­ku­te­ol­li­suus­hank­kei­ta. Hei­dän työ­nan­ta­jan­sa on Suo­men Mal­min­ja­los­tus Oy.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön Si­vis­tys­kat­sauk­sen mu­kaan nuor­ten op­pi­mis­tu­lok­set ovat hei­ken­ty­neet. Kou­lu­tuk­sen mal­li­maa­na tun­ne­tuk­si tul­lees­sa Suo­mes­sa on vii­mein puu­tut­ta­va ke­hi­tyk­sen suun­taan.

Vi­her­va­sem­mis­to­lai­sen hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä uu­dek­si su­ku­puo­li­laik­si on läh­te­nyt la­pa­ses­ta. Al­ku­pe­räi­ses­sä esi­tyk­ses­sä muun mu­as­sa kuka ta­han­sa voi­si vaih­taa su­ku­puol­ta muu­ta­man kuu­kau­den vä­lein omal­la il­moi­tuk­sel­la. Ko­koo­muk­ses­sa ol­tiin iloi­sia, et­tä he sai­vat neu­vo­tel­tua ja muu­tet­tua la­kie­si­tys­tä va­li­o­kun­nas­sa niin, et­tä su­ku­puo­len muut­ta­mi­sen oi­keus ra­ja­taan ajal­li­ses­ti vuo­den vä­lein. Ti­lan­ne on täy­sin ab­sur­di ja so­tii bi­o­lo­gi­aa, sekä oi­keus­ta­jua vas­taan, pu­hu­mat­ta­kaan maa­lais­jär­jes­tä. Su­ku­puo­li ei ole sub­jek­tii­vi­nen tun­te­mus vaan bi­o­lo­gi­nen fak­ta, joka pe­rus­tuu XX ja XY kro­mo­so­mei­hin. Sen hy­vin pie­nen mää­rän ih­mis­ten osal­ta, jos­sa luon­to on teh­nyt poik­keuk­sen, rat­kai­see asi­an tut­ki­muk­set ja lää­ke­tie­de.

Lop­pu­vuo­des­ta 2016 sain ide­an pe­rus­taa Kot­kaan Kier­rä­tys­pa­jan, kos­ka kau­pun­ki mah­dol­lis­ti sen ”tyh­jät ti­lat täy­teen elä­mää” -hank­keel­laan.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­das­ta epä­suo­ras­ti joh­tu­van säh­kön hin­tak­rii­sin osal­ta näyt­tää, et­tä pa­him­mal­ta uh­ka­ku­val­ta sääs­ty­tään. Säh­kön hin­ta kui­ten­kin on eh­ti­nyt ku­rit­taa kan­sa­lai­sia ja yri­tyk­siä pe­ruut­ta­mat­to­mas­ti. Ener­gi­an riit­tä­vyys lie­nee tä­män tal­ven osal­ta tur­vat­tu – kan­sa­lai­set ovat kun­nos­tau­tu­neet sääs­tä­mään ener­gi­aa. Vii­me vuon­na ku­lu­tus las­ki jopa 10 pro­sent­tia edel­lis­vuo­des­ta.

Va­jaa vuo­si sit­ten Ve­nä­jä aloit­ti jul­man hyök­käys­so­tan­sa Uk­rai­nas­sa. Ke­sän tait­tu­es­sa syk­syk­si suo­ma­lai­set sai­vat ko­kea, et­tä so­dan vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat myös mei­dän jo­kai­sen ar­keen. Uk­rai­na-krii­sin rin­nal­le on hii­pi­nyt myös ener­gi­ak­rii­si. Myös his­to­ri­al­li­sen kor­ke­al­la ta­sol­la ole­va inf­laa­tio vai­kut­taa sii­hen, et­tä en­tis­tä use­am­mat ko­ti­ta­lou­det ovat nyt ta­lou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa. Ko­hon­neet hin­nat nä­ky­vät niin ben­sa­pum­pul­la, ruo­ka­kau­pas­sa kuin eri­tyi­ses­ti säh­kö­las­kus­sa. Toi­saal­ta myös asun­to­lai­no­jen ko­rot ovat nous­seet ly­hy­es­sä ajas­sa kor­ke­am­mal­le kuin kym­me­neen vuo­teen, mikä osal­taan li­sää mo­nien ko­ti­ta­louk­sien – eri­tyi­ses­ti lap­si­per­hei­den – haas­tei­ta.